maanantai 21. heinäkuuta 2014

Kevennetty kesäkelpie

Lunan agiliitelyt ovat olleet vähissä viime kuukausina, kun talven liukasteluvamman jälkeen on panostettu lihastasapainon korjaamiseen. Eläinlääkäri, fysioterapeutti ja osteopaatti ovat kaikki olleet sitä mieltä, että selän ja jalan rakenne, välilevyt ja nivelsiteet ovat kunnossa eivätkä oireet ole olleet neurologisia. Kahden viimeisen fyssarikäynnin perusteella näyttäisikin siltä, että ongelman alkulähde oli sittenkin jalassa, josta vaiva heijastui välillä myös selkään.

Tilanne on kohentunut hitaasti mutta varmasti säännöllisellä fysioterapialla sekä jumppaharjoituksilla, jotka aktivoivat heikompaa puolta normaaliin käyttöön ja vahvistavat lihasten tasapuolista hallintaa. Viimeisimmällä käynnillä fyssari totesi, että tuo oikea takakoipi oli nyt "hyvällä tavalla" hiukan jumissa, mikä kertoo siitä, että sitä on ryhdytty käyttämään entistä tehokkaammin. Paino jakautuu jälleen kauniisti kummallekin jalalle, ja selkälihaksissakin kuulemma tuntuu, että musta sähikäinen on oppinut liikkumaan maastossa myös hitaasti ja keskittyneesti - ihme kyllä!


Tällä kertaa en aio tehdä Mustin kanssa sitä virhettä, että kiiruhtaisin kilpailemaan silkkaa omaa malttamattomuuttani. Vaikka koipi kestää loistavasti tavanomaista arkea lenkkeineen, metsäralleineen ja painiotteluineen, on kisakunto nyt rakennettava uudelle pohjalle. Hyppytekniikan perusteet olisi toki ollut viisainta opiskella jo harrastuksen alkutaipaleella nuoren koiran kanssa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan - kävimme hyppytekniikkakoulutuksessa, josta jäi käteen monta tärkeää oivallusta ja henkilökohtaista vinkkiä. Jos jaksan tänä vuonna tehdä huolellista ja pitkäjänteistä työtä treenikentällä ja sen ulkopuolella, voi meillä olla edessämme vielä monta hyvää kisavuotta. Lunahan ei tietenkään niitä virallisia ratoja ja tuloksia vaadi, vaan on aivan yhtä riemuissaan yhteisistä jumppahetkistä, uintiretkistä ja matalista hyppyrimoista.

Tekemistä kelpie kuitenkin tarvitsee. Hetken aikaa alkukesästä, kun elämässä oli paljon kaikenlaista meneillään, urauduin kiertämään päivästä toiseen samoja lenkkireittejä ja tuudittauduin siihen, että Luna vaikutti vallan tyytyväiseltä lojuessaan valtaosan ajastaan sisustukseen sulautuneena. Selitin itselleni, että sen joskus laiskanpuoleinen lönkyttely tutuilla poluilla ja valikoiva kuurous kutsuhuudoille johtuivat aikuisuudesta, jääräpäisestä luonteesta ja riittämättömästä kestävyyskunnosta. Kun siitä nyt vain on tullut tuollainen. Onneksi ihminenkin on oppivainen. Eräänä aamuna Musti oli virkeämmällä ja iloisemmalla tuulella kuin pitkään aikaan, vaikka edellisiltana se oli tehnyt pitkästä aikaa ratatreeniä. Tai juuri siksi. Treeni oli väsyttänyt koiraa fyysisesti, mutta pääkopalle vaikutus oli aivan päinvastainen. Miksi en aiemmin tajunnut, että tyyppi on ollut tylsistynyt?

Miten olisi aito australialainen turkismatto?

Pullerokin siitä oli päässyt tulemaan, ihan huomaamatta mukamas. Ihmekö tuo, kun ruoka-annos pysyi ennallaan ja korkeaenerginen kuivamuona kuvioissa, vaikka aktiivisuus oli laskenut ajoittain sohvaneuvoksen tasolle. Musta makkara joutui siis laihikselle: ruoan kokonaismäärä pienemmäksi, lihoissa painopiste vähärasvaisempaan suuntaan, lisää kuitua ja nestettä. Liian vähiin ei rasvaa kuitenkaan kannata karsia, sillä se on koiran tärkein energianlähde ja välttämätöntä elimistön hyvinvoinnille. Ruokasponsorille lähti viesti, että olisi tarvetta hiukan kevyemmille nappuloille. Niinpä saimme Mustilta ja Mirriltä kokeiluun lammas-riisipohjaisen Barking Heads Bad Hair Day Lamb -kuivaruoan, jossa rasvaa on kohtuulliset 17 % (kun Purenatural Active Dogissa sitä on 27 %). Perheen kilpaurheilija Hatti saa jatkaa aktiivinappuloiden popsimista isosiskon dieetin aikana.


Barking Heads -säkissä miellyttää ensi silmäyksellä raikas, konstailematon ulkoasu. Samaa linjaa noudattaa myös tuoteseloste, jossa on pyritty keskittymään olennaiseen ilman kaikenlaisia erikoistilpehöörejä. Pieni nappulakoko sopii linjojaan tarkkailevalle nautiskelijalle.


Uusi kuivamuona on ollut nyt kuukauden ajan ruokalistalla kevennettyjen liha-annosten ohessa. Lunan mielestä laihduttaminen on oikein hauskaa, kun saa syödä näin hyvää ruokaa, juosta ja uida mielin määrin. Rantakunto alkaakin vähitellen hioutua esiin pörheän olemuksen alta. Päivän muroannoksen eteen jaksaa myös jumpata innokkaasti.

Takapää ja keskivartalo töihin: koira peruuttaa pää alhaalla, kun sen vatsan alle heitellään nappuloita.

Koira saattaa myös esittää vapaavalintaisia voimisteluliikkeitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti