torstai 11. joulukuuta 2014

Fifty-fifty

Koirankynnet rapsahtelevat unen läpi laminaattia vasten. Kömmin vastahakoisesti lämpimän peiton alta ja kohtaan portin takana hätäisesti nieleskelevän mustan koiran. Sen katse vaatii ulospääsyä. Tunnen kuvion. Jos avaan oven, musti ryntää pihalle ja jumittaa kasvimaan reunaan mutustamaan heinänkorsia, kunnes närästys hellittää. Kuulostaa kätevältä ratkaisulta – paitsi jos seuraavana päivänä oksennellaan heinätuppoja ja kakataan helminauhaa.

Kiiruhdan liuottamaan melatoniinipillerin pieneen vesi- ja piimätilkkaan, ja tarjoan heinähullulle vaihtoehtoa: tämäkin helpottaa oloa, hitaammin ehkä, mutta hellävaraisemmin. Ehkä. Unensekaisessa hämärässä on vaikea pysyä rationaalisena. Kun vaelteleva potilas jo hiljalleen rauhoittuu tuhisevaksi keräksi sohvannurkkaan, oma pää vielä valvoo vatvoen läpi kaikki itsesyytösten lajit ja spekuloiden aines kerrallaan, gramma grammalta, mitä olen mahtanut tehdä ruokinnassa väärin.


Tällaisia öitä Lunalla on onneksi vain jokin yksittäinen silloin tällöin, mutta ne jättävät jälkeensä väsyneen koiran, joka yskähtelee ja röyhtäilee harvakseltaan päiväkausia. Vaivan perimmäistä syytä ei välttämättä löydy ruokakupista, vaan se liittyy Lunan kohdalla mitä todennäköisimmin stressiin, innostukseen ja rakenteelliseen ominaisuuteen. Muita osatekijöitä lienevät kylmänkostea sää, palkkanamien kiihkeä nieleskely treeneissä, liikunnan määrä ja varmaan planeettojen asentokin. Joka tapauksessa se, mitä suusta menee sisään, on olennaista oireiden hoidossa.

Närästyksessä ylös pyrkivä hapan mahalaukun sisältö ärsyttää ruokatorvea ja nielua. Vaikka en ole sitä itse kokenut, voin kuvitella, miten kurjalta se tuntuu. Toistuvat oireet voivat vahingoittaa limakalvoja, aiheuttaa tulehdusta ja jopa kasvattaa syöpäriskiä. Ärtyneet limakalvot reagoivat yhä herkemmin, ja pian kaikki närästää. Noidankehä on pysäytettävä, jotta koiraparan sisuskalut saisivat parantua rauhassa.

Nyt päätän siis jatkaa Antepsin-kuuria kärsivällisesti pari viikkoa. Aamulla puolikas tabletti tyhjään mahaan, illan suussa toinen noin tuntia ennen ruokailua. Pienen margariininokareen kanssa pilleri sujahtaa liukkaasti alas. Antepsin ei ole varsinainen närästyslääke siinä mielessä, että se ei vaikuta mahan happamuuteen, vaan muodostaa mahalaukun pinnalle kalvon, joka suojaa ärtynyttä limakalvoa. Koiran mahanesteen kuuluukin olla vahvaa, joten sen laimentaminen tai vähentäminen kemiallisesti saattaisi vain pahentaa ongelmia.

Lunan ruokavaliota on yksinkertaistettu ainakin toistaiseksi karsimalla pois merilevä, glukosamiini, luumurske ja luut sekä rasvaisimmat lihat. Aiemminkin olen syöttänyt raakaruoan seassa jonkin verran nappuloita, ja nyt olen siirtänyt painotusta lähemmäs 50/50-ruokintamallia, jossa suuri osa vitamiineista ja kivennäisaineista tulee kuivamuonasta, ja raaka liha puolestaan nostaa kokonaisproteiinin määrää ja laatua. Annos viimeistellään maitohappobakteeritabletilla, jotta suolistokin saataisiin tasapainoon ja vastustuskyky kohdalleen.



Jos haluaa ruokkia koiraa helposti mutta silti täysipainoisesti, 50/50-malli on melko lailla ihanteellinen ratkaisu. Päätän mutu-tuntumalla mättää Lunan kuppiin 170 grammaa lihaa ja 100 grammaa nappulaa. Lihan osuus saa olla painollisesti suurempi, koska siinä on runsaasti kosteutta. Suhteiden kanssa ei ole niin tarkkaa – 170 g lihaa siksi, että on helppo arvioida silmämääräisesti noin kolmannes 500 gramman pakkauksesta, ja 100 g nappulaa siksi, että annostelu ja ravintoarvojen laskeminen olisi mahdollisimman simppeliä. (100 g vastaa noin kahta desiä.) Nappulasäkin kyljestä lasken tärkeimpien tarpeiden täyttymisen: kalsiumia pitäisi saada vähintään 130 mg/MEkg (metabolinen painokilo = paino potenssiin 0,75), sinkkiä vähintään 1,5 mg/kg, D-vitamiinia 0,7 μg (28 KY)/kg, A-vitamiinia 30 μg (100 KY)/kg.

Meillä on jo pidempään suosittu Mustin ja Mirrin sponsoroimia Barking Heads -sarjan kuivamuonia, koska niissä miellyttää sekä sisällysluettelo että maistuvuus. Nappuloiden koko ja rakennekin ovat kohdallaan. Myös tämä uusin tuttavuus, viljaton Fish-n-Delish, näyttää sopivan närästyssankarillemme. Kalsiumpitoisuutta ei ole painettu pussin kylkeen, mutta valmistaja vastasi viipymättä tiedusteluuni, että ruoka sisältää mukavat 1,75 % kalsiumia. 16-kiloisen Lunan kalsiumin tarve on hiukan yli gramman (1 000 mg) päivässä, eli sadan gramman nappula-annoksesta saatava 1,75 g täyttää tarpeen ainakin laskennallisesti. Tässä vaiheessa aion olla pähkäilemättä, kuinka suuri osuus tuosta määrästä mahtaa jäädä imeytymättä, sillä nyt on vain tarkoitus saada maha toipumaan, ennen kuin aletaan säätää kalsiumia optimaaliselle tasolle mahdollisten lisien avulla.



Barking Headsissa ilmoitetaan olevan sinkkisulfaattimonohydraattia 51,4 mg/100 g. Sanahirviöstä sinkin osuus on 36 % eli vajaat 19 mg. Luna tarvitsee yli 20 mg päivässä, eikä suurempikaan saanti haittaisi, sillä sinkin imeytyvyys kuivamuonista on heikonlaista ja kyse on kuitenkin erittäin tärkeästä mineraalista. Liha-annoksesta sinkkiä kertynee vain muutama milligramma. Lisätään siis pilleripurkista 15 mg per päivä. Sinkkipikolinaatti on parhaiten imeytyvä muoto, eikä se näytä Lunaa närästävän.

D-vitamiini kannattaa myös tarkistaa. Luna tarvitsisi sitä melkein 12 mikrogrammaa päivässä, ja tässä kohden huomaan, että määrittelemästäni nappula-annoksesta tulee vain 3,7 μg. Vajausta jää siis 8 mikroa per päivä, viikossa 56 μg. Voin näppärästi korvata vajeen antamalla Lunalle lisäksi pari kertaa viikossa 25 mikrogramman D-vitamiinipillerin tai vajaan ruokalusikallisen kalanmaksaöljyä. Myös lohipäivät täydentävät D:n saantia hiukan.

A-vitamiini täsmää tällä annostuksella aika tarkalleen vähimmäissuosituksen kanssa, joten siitä ei tarvitse erikseen huolehtia. Toisaalta ei ole huolta ylisaannistakaan, vaikka silloin tällöin tulisi herkuteltua maksalla, jossa on paljon muitakin hyödyllisiä ravintoaineita.

*Saisko jo hotkaista?*


Sitten närästelijä kaipaa vain hyvin sulavaa lihaa, joka ei sisällä liikaa sidekudoksia, rustoja ja muita roippeita eikä myöskään kovin runsaasti (yli 20 %) rasvaa. Tässä mielessä Lunalle on todettu sopivan parhaiten Maukkaan sika-nautajauheliha (etenkin kuutioina), lohipullat, hevosen jauheliha, siansydän (jauhettuna tai paloina) ja broilerinsydämet. Sopivat lihat on valittava kokeilemalla, sillä toisia närästää herkimmin lohi, toisia broileri ja niin edelleen. Lunalle uskallan lorauttaa ruoan päälle vielä tilkan kalaöljyä muina paitsi lohipäivinä.

Tällä reseptillä Lunan yskähtely ja röyhtäily ovat loppuneet kokonaan jo muutamassa päivässä. Mustin tavallistakin leikkisämmästä ja rennommasta olemuksesta päättelen, että sillä on hyvä olo. Nyt vain toivotaan, että tilanne pysyy rauhallisena. Antepsin-kuurin jälkeen jatketaan vielä pari viikkoa melatoniinilla, jonka luontaista eritystä stressi ja närästys verottavat. Jatkossakin tietysti kiinnitetään erityistä huomiota ruoan sulavuuteen ja stressistä palautumiseen.

*Haa, olen aina halunnut fotobombata! T. Hatti*


40 kommenttia:

  1. Kuulostaa niin tutulta, eli samaistun oikein hyvin ongelmaasi. Mekin tosin löysimme melko samaisella reseptillä tasapainomme. Ainoastaan nappulamerkki on eri.

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia tästä! Meillä on ollut nyt jonkun aikaa ihan mahdottomia närästysongelmia kelpieuroksella ja alan olemaan jo hieman toivoton. Takana on pitkä kuuri antibiootteja ja happosalpaajia.. sain tästä hieman lisää toivoa yrittää vielä säätää ruokavaliota, vaikka tuntuu että kaikki mahdollinen on jo kokeiltu eikä mikään sovi :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kuulostaa kurjalta. Tsemppiä, toivotaan että tilanne helpottuu!

      Poista
  3. Meillä taas juurikin lohi aiheutti aiheutti närästystä. Kun nappula meni vaihtoon saman merkin toiseen lajiin, jossa ei ollutkaan pelkkää kalaa, katosi närästys. Meillä närästys ilmeni röyhtäilynä, lievänä levottomuutena ja "kuolaamisena" (vettä tippui suunpielestä).

    Ja emännällä sama vika. ( ilman kuolaamista tosin ;) ) Lohta siis syödään edelleenkin, mutta pienemmissä määrin, niin ei enää närästä :) Kun syödään kohtuudella, niin ei tarvitse molempien herkusta kokonaan luopua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, lohi taitaa rasvaisuutensa vuoksi olla aika yleinen närästäjä. Mutta joskus ratkaisu on onneksi noinkin yksinkertainen :)

      Poista
  4. Meillä alle vuoden ikäisen kelpie-tytön närästyksen taustalla oli ainakin nauta- ja sika-allergiat. Lisäksi auttoi kun jätimme kaikki kuivanappulat/-herkut pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa että oireiden syy selvisi, kun koira on vielä noin nuorikin!

      Poista
  5. Meillä on ollut samaa pitkän aikaa, antibiootit, antipsint on kokeiltu. Kierre vain jatkuu. Samaa lajia ruokaa syö nyt, Mustin ja Mirrin .Ja hyvää on. Lisäksi saa losex mups neljännes napin kahdesti päivässä, ei enään nielutulehduksia, ja koira on rauhottunut.ja iloinen. Phalene rodultaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommenttien määrästä päätellen tämä on yleisempi vaiva kuin luulinkaan. Kiva kuulla, että teilläkin on löydetty toimiva lääkitys!

      Poista
  6. kalsiumin määrästä tuli mieleen, mikä mahtaa mättää kalkvitan annostuksessa? sisältää kalsiumia 1500mg/mittalusikka ja sitä annostellaan 1 mitta/6 elopainokiloa. koira painaa 28kg ja sille menisi siis n.4-5 mitallista. eli saisi kalsiumia 6000-7500mg. eikö siinä tarve ylity jo aika roimasti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ohjeen mukainen annostus on aika lailla yläkanttiin. Kolme mitallista riittänee tuon kokoiselle, vaikka laskisi mukaan vähän imeytymisvaraakin.

      Poista
  7. Mielenkiintoinen aihe. Meillä sakemanni pyrkii syömään ulkoa sammalta erityisesti, männyn ohkaisia kuoria, joista välillä oksentaa. Nieleskelyä esiintyy myös. Tällä hetkellä rc gastro intestinal kokeilussa, mutten huomaa apua. Kutinaa vaan saatiin lisäksi. Mitä ihmettä voisi kokeilla?? Mielipiteitä esim. Canaganin ruokien korkeammasta kalsium, fosfori ja tuhkamääristä? Onko jotain haittaa? Tai korkeat proteiinit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Närästysoireiden syy- ja seuraussuhteiden selvittely on kyllä välillä melkoista salapoliisityötä. Jos oireilu jatkuu pitkään eikä mikään tunnu auttavan, voi olla hyvä tutkituttaa sisuskalut tarkemmin (mahdollisesti tähystyksessä). Joskus taustalla voi olla tulehdus nielussa, ruokatorvessa, suolistossa tai haimassa.

      Kuivamuonassa korkea proteiinimäärä on sikäli hämäävä, että prosenttia nostetaan kasviproteiineilla, eli koiran hyödynnettävissä olevan eläinproteiinin osuus on todellisuudessa pienempi. Tuhka viittaa mineraaleihin, eikä siis ole haitaksi, kuten ei kalsium tai fosforikaan, kun annos mitoitetaan sopivaksi.

      Poista
    2. Niin tuo annos, yleensä ollut se, mikä pussin kyljessä sanottu, ellei koira sitten tarvi enemmän tai vähemmän.
      Mutta canagan on nyt maistunut.

      Jännä juttu tuo Rc gastro intestinal, mihin sen hyöty mahalle oikeen pitäisi perustua? Vaikken royalista välitä, niin sitäkin ajateltiin kokeilla, ei apua ainakaan ekan säkin aikana ole tullut. Ja rapsuttaa on selvästi lisääntynyt. Joten kannattaako sitäkään lisää hakea?

      Poista
    3. En ole yhtään perehtynyt tuohon RC:n ruokaan, mutta olen kuullut, että moni on sillä saanut akuutin tilanteen rauhoittumaan esim. suolistotulehdusten yhteydessä. Koostumus on varmaankin käsitelty mahdollisimman helposti sulavaksi.

      Mitä rapsutteluun tulee, yliherkkyys jollekin ruoan ainesosalle on tietysti mahdollista. Sinkin ja rasvojen riittävä saanti kannattaa myös varmistaa, jos vain maha kestää. Ja näin talvella kuiva huoneilma ja kylmyyskin saavat usein ihon kuivumaan ja kutisemaan.

      Poista
    4. Niin just. Mutta ei ainakaan ole meillä tuota sammaleen ym syömistä vähentänyt. Mietin, että mikä nappula voisi olla sellainen, mihin vaihtaa?

      Poista
    5. Voihan se sammaleen syominen jäädä tavaksikin, jos sitä on pitkään tehnyt. Mutta jos nyt kerran muitakin oireita on ja omistajaa huolestuttaa, niin hyvä lääkäri osannee antaa tarkempia ohjeita ja opastaa tarvittaessa tutkimuksiin.

      Sopivan nappulan valintaan vaikuttavat niin monet yksilölliset seikat ja mieltymykset, että vähän vaikea sitä on toisille suositella. Jos Canagan on toiminut, miksi et jatkaisi sillä? Ruokien vaihtelu voi sekin aiheuttaa ongelmia herkkikselle.

      Itse olen ollut tyytyväinen esimerkiksi tuohon Barking Heads -sarjaan, josta kirjoitin. Sarjasta löytyy myös hypoallergeeninen ruoka herkille koirille: http://www.mustijamirri.fi/tuote/barking-heads-fusspot-salmon/033366/ sekä hyvin sulava vaihtoehto ruoansulatusongelmista kärsiville: http://www.mustijamirri.fi/tuote/barking-heads-tender-loving-care-chicken/033363/

      Poista
    6. Canagania syö siis toinen koira. Ja tällä sammalsyöpöllä tuo rc gastro.

      Poista
  8. Onko tuo 100g nappulaa ja 170g lihaa yhden kerran annos, vai saako tuon kaksi kertaa päivässä? Rupesin vain miettimään kun oma saman kokoinen koira saa nappulaa vain desin päivässä ja siihen lihaa päälle. Itse tässä koitan laskeskella mikä olisi hyvä lihan määrä jos nappulaa on se desi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruokin vain kerran päivässä, eli koko päivän annoksesta on kyse. Aiemmin olen antanut desin nappulaa ja 250 g lihaa (500 gramman pakkaus puoliksi kahdelle koiralle). Määrät on tietysti kovin koirakohtaisia, mutta jospa saisit tästä jotain osviittaa, mistä lähteä säätämään :)

      Poista
  9. Voih - kuulostaa niin tutulta. Minulla 3,5v kelpietyttö ja tuo nieleskely jatkokuvioineen alkaa olemaan tuttu täälläkin... :/ Vielä kun löytyisi syy/ syyt, jotka siihen johtaa. Kiitos kun kirjoitat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi, ja myötätuntoa teillekin hankaliin hetkiin!

      Poista
  10. Ei kyllä kivalta kuullost tuo närästys, toivottavasi pysyy poissa!

    Tuosta sinkistä. En tiedä lukeeko pussin kyljessä jotain muuta, mutta mustin ja mirrin nettikaupan mukaan kys. ruuassa on sinkkisulfaattimonohydraattia 51,4mg/100g. Se tekee sinkkinä n. 18,7mg/100g (jos nyt oikein laskin). Toki tärkeintä on saada närästys kuriin, mutta jos maha sen kestää voisi sinkkiä tuohon vielä lisätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hyvä huomio! Ilmoitettu lukema on tosiaan yhdisteen määrä, joka ei suoraan kerro varsinaista sinkin määrää. Tarkistan asian vielä ja korjaan tekstiin.

      Poista
  11. Tuli mieleen, että voisko teillä helpottua närästysongelma, jos ruokamäärän jakaisi vaikka kolmeen osaan? Meillä koira saa kaksi ruokaa päivässä, ja yhden pienen välipalan. Esim. vaikka kananmunan ja piimää. Kaksi kertaa päivässä sitten saa normaalin ruokansa, eli lihaa ja nappulaa.

    Meillä auttoi ihan se että jätettiin kala ja kalaöljy pois ja lisättiin ruokintakertoja. Kannattaa ainakin kokeilla jos toimisi. Silloin ei maha pääse niin tyhjäksi asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisi olla kokeilemisen arvoinen idea. Joskus syöttelenkin osan nappuloista aamulla tai päivällä palkkioina tai ajanvietteenä, mutta en ole tajunnut tarkkailla, onko tällä yhteyttä oireiluun. Kiitos vinkistä!

      Poista
  12. Minä kävin kuvauttamassa närästävän koirani. Vatsaan oli jo ehtinyt muodostua arpikudosta kun oli ollut hyvän aikaa tulehtuneena :( Käytiin läpi Losec, Antepsin, eliminaatio allergianappulalla ja tietty tulehdustakin hoidettiin kuurilla. Viime vuodenvaihteessa alkoi rumba. Tänä aikana oireet helpottuivat ja aloin pikkuhiljaa palata raakaan, hyvin varovaisesti. Heppa, poro, lammas ja lohi näyttivät sopivan ja ruokin kolmesti päivässä. Jonkun aikaa meni ok kunnes alkoi taas vähän maiskutella. Aloin kypsentää kaikki lihat, jätin myös luuta sisältävät tuotteet kokonaan pois ja siirryin kalkkivalmisteeseen (Aptus). Jep, koiraa ei enää närästä, monta viikkoa jo mennyt hienosti. Melkoista salapoliisityötä tämä on. Ja vie todella aikaa testata. Jo tuokin että onko kalsium fosfaatti, karbonaatti vai mikä. Huhhuh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh tosiaan, teillä onkin menty pitkän kaavan mukaan! Kalsiumkarbonaatti taitaa olla se herkimmin närästävä muoto emäksisyyytensä takia. Meilläkin purkkivalmisteista on sopinut parhaiten tuo fosfaattipohjainen Aptus. Ja lihojen kypsentämisestä on kuulemma moni saanut avun. Ihailtavasti olet jaksanut paneutua asiaan, ja hienoa että se on tuottanut tuloksia!

      Poista
    2. Nyt alkaa tuntua siltä että vähäinenkin koiran maiskuttelu yöllä tekee hulluksi! Taasko sitä alkaa närästää? Päivällä koira näyttää ihan hyvinvoivalta. Onko tuttu tunne? Entä tuo mullan syöminen pihalla? Laitan kohta kuonokopan. Pissalle on kiire mutta ensin kauhotaan suun täydeltä multaa! Eihän tässä ole enää mitään järkeä.

      Poista
    3. Kyllähän sitä on tullut välillä miltei vainoharhaisesti kuulosteltua jokaista liikahdusta ja nielaisua :-/

      Poista
  13. Hei!
    Meillä on herkästi närästävä sheltti päätynyt syömään nautaa, naudan mahaa, lohta, purkkisardiineja, viiriäisenmunia :-), seitiä, lammasta ja lampaanmaksaa. Lisinä sinkki, kalsiumsitraatti, pellavaöljy sekä E- ja D-vitamiini.

    Kaikki lihat ovat luuttomia ja rustottomia.


    Närästys on kyllä ihan vihoviimeinen vaiva. Syyn selvittely on hankalaa, ja on ikävää katsoa kun koiralla on hankala olo.

    Toivottavasti teillä pysyy tilanne hyvänä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nyt on taas toistaiseksi pysynyt. Samaa toivon teillekin, hyvä että shelttiäiselle on löydetty sopivat ruoka-aineet!

      Poista
  14. Olipa hyvä kirjoitus, piti alkaa itekin ihan miettimään noita ruokinta-asioita närästyksen suhteen.
    Hukkaa närästää välillä. Tosin olen jo itte tajunnut, että useampi kuin yksi iso tai kaksi pientä porkkanankantaa ja yöllä närästää. (Harmi kun porkkanat on Hukasta hurjan hyviä, ja lapset ei aina muista kumpi on jo antanut Hukalle porkkanaa!) Myös liian mausteiset ruuat närästää, eli jos tyyppi pääsee ruokavarkaisiin, voi yöllä sitten närästää. Ja kun Hukka on sellanen pikku houdini ynnä ruokakleptomaani ja ylimmäinen roskisten tarkastaja, se saa välillä kaikenlaista tyhmää syötyä.
    Hukan närästykseen auttaa se, että se saa jotakin syötävää. Parhaimmillaan sen närästys meni ohi, kun nappasin puoliunessa muutaman frolicin pussista sängyn läheltä ja annoin ne koiralle. Hukka röyhtäisi ja ongelma oli sillä kertaa ohi. Myös raaka kananmuna auttaa röyhtäisemään. Jos mikään edellä mainituista ei auta, annan sille voinökäreen kanssa pepcidin, ja se auttaa hetken kuluttua.

    Hukan närästys on siis yhteydessä sekä liian tyhjään mahaan, että vääränlaiseen ravintoon (voimme päätellä, että pienille kelpieille ei sovi esim. pitsanpalat, dippikastikkeen jämät eikä isännän ruokien jämät, kun niihin on aina lykitty hillittömät määrät mausteita).
    Lisäksi Hukka tietää ihan itse, ettei sille sovi esimerkiksi sika, hevonen tai poro. Lampaastakin se kyseli vähän että voiks ihan oikeesti sitä syödä. En tiedä aiheuttaisko nuo närästystä, mutta ainakin ne jää kuppiin niin tehokkaasti, etten viitsi enää edes kokeilla. Kai kahdeksanvuotias jo tietää itekin mikä passaa ja mikä ei :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Kettu! Oli ihan unohtunut vastata pitkään kommenttiisi. Tyhjä maha on tosiaan monille närästäjille huono juttu. Onneksi Hukalla on noin selkeät aiheuttajat ja ratkaisukeinot, ettei vaiva pääse äitymään kauhean pahaksi. Kun vain malttaisi pysytellä erossa roskisdyykkauksesta :D

      Poista
  15. Hei! Kiitos mielenkiintoisesta jutusta, omalla koiralla myös närästystä ja siitä yritetty päästä jo monta viikkoa eroon. Melatoniinin kokeilu kiinnostaisi, annoitko mitä melatoniinia ja millä annostuksella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Olen antanut sekä vahvempaa reseptivalmistetta (3 mg:n tabletista yleensä puolikkaan päivässä) että ihan marketin hyllystä saatavaa 1 mg:n vahvuista valmistetta 1-2 tabletin annoksina. Toimii Lunalla hyvin varsinkin stressiperäisen närästyksen ennaltaehkäisyssä. Toivottavasti teillekin löytyy sopivat konstit!

      Poista
  16. Kiitos kommentista, kiva että löysit blogiin, vaikka viime aikoina on ollut hiljaista!

    Olen käyttänyt vuosien varrella useitakin eri merkkisiä melatoniinivalmisteita vähän sen mukaan, mitä sattuu helpoimmin ja edullisimmin saamaan. Jotkin tabletit hajoavat nesteeseen hyvinkin helposti, toiset taas eivät millään. Joka tapauksessa pilleri menee meillä yleensä huomaamatta alas iltaruoan seassa.

    Nykyään annan Lunalle melatoniinia iltaisin ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa silloin, kun on ollut tai on tiedossa jotain kiihdyttävää/stressaavaa (esim. reissuja tai vieraita). Akuutteihin närästysoireisiin annan sitten ihan suosiolla oikeaa närästyslääkettä.

    Voit hyvin testailla ensin puolikkaalla tabletilla ja sitten vaikka kokonaisellakin. Toisille pienikin annos tehoaa, toisilla taas ei isompikaan tunnu missään, joten vaikea antaa tämän tarkempaa ohjetta.

    Tsemppiä, ja toivottavasti löydät toimivat konstit!

    VastaaPoista
  17. Hei, minkä vahvuinen antepsin sulla ja minkä kiloiselle koiralle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Olen antanut 15-kiloiselle koiralle 1 g:n vahvuisesta tabletista puolikkaan 2 kertaa päivässä.

      Poista