perjantai 1. elokuuta 2014

Meno-paluu

Palautusjuomat kuuluvat yhä useamman kisa- ja työkoiran rutiineihin, eikä epämääräisen näköisten litkupullojen kanssa puljaavaa omistajaa enää nykyään katsota kuin avaruusolentoa. Mikään taikaliemi ei tietenkään yksinään saa aikaan ihmepalautumista, mutta palauttavan liikunnan ja levon vaikutusta voidaan tehostaa varmistamalla tiettyjen aineiden saanti rasituksen jälkeen.

(Kuva: Anu L.)

Nämä palautumisjutut eivät ole vain urheiluhullujen hifistelyä, vaan koskevat kaikentasoisia aktiiviliikkujia. Oli pohjakunto tai kilpailuluokka mikä tahansa, koirilla on tapana panna itsensä likoon säästelemättä, kun ne pääsevät tekemään innostavaa ja palkitsevaa asiaa. Energiavarastot tyhjenevät, nestettä ja suoloja menetetään, vereen kertyy maitohappoa ja lihaksiin syntyy pikkuruisia vaurioita. Jos tämä hajottava tila jätetään toistuvasti pysäyttämättä, alkaa olo tuntua jäykältä ja kipeältä, ja vähitellen suorituskyky heikentyy, vammariski kasvaa ja liikunta lakkaa maistumasta.

Palauttaminen tarkoittaa siis hajottavan tilan kääntämistä rakentavaksi, jotta seuraavastakin harjoituksesta saataisiin hyöty irti. Useimmat harrastajat onneksi huolehtivatkin koiransa kävelylle ja vesikupille treeni- ja kisasuoritusten jälkeen. Näin alennetaan ruumiinlämpöä ja ehkäistään kuivumista. Kuumalla ilmalla jäähdytystä voi edistää lisäksi kastelemalla koiran tassut, mahan ja kaulan tai käyttämällä viilennysloimia. Itse pakkaan märät froteeloimet mukaan kylmäkassiin, jos täytyy lähteä agitoimaan helteellä.



Jäähdyttelyn ja hengähdystauon jälkeen tunnin-parin kuluessa tulee palautusaterian vuoro. Kisareissussa juoma on kätevä tapa palauttaa samalla kertaa neste-, suola- ja energiatasot kuntoon. Markkinoilla on useitakin koirille suunnattuja valmisjuomia, mutta minua ihmetyttää, että useimmat niistä perustuvat maltodekstriiniin, joka on nopeaa tärkkelystä. Koiran elimistössä hiilihydraateilla ei ole juurikaan virkaa, ja varsinkin nopeatempoisissa lajeissa niistä voi aiheutua jopa harmia. Hiilarit heilauttelevat verensokeria turhan kiivaasti ja heikentävät lisäksi nesteen imeytymistä, joten tehokkaan palautumisen sijaan seurauksena saattaakin olla uupumusta ja kramppeja.

Onneksi sopivan palautusvälipalan koostaminen kotikonstein on helppoa ja halpaa. Ruokaöljyä, suolaa ja ruokasoodaa löytynee joka keittiöstä, ja niillä pääsee jo hyvään alkuun. Oma perusreseptini on laskettu noin 15-kiloiselle koiralle:
1. Nestettä
- 3-4 dl vettä, lihan keitinlientä tai vedellä lantrattua piimää
2. Proteiinia lihasvaurioiden paikkaamiseen
- 2-3 rkl maustamatonta heraproteiinijauhetta tai 2 raakaa kananmunaa
3. Rasvaa energia- ja nestevarastojen lataamiseen
- 1 rkl kalaöljyä (tai mitä tahansa ruokaöljyä) tai 2 rkl rasvaista lihaa
4. Bikarbonaattia maitohapon neutralointiin
- 1 mm (maustemitta) ruokasoodaa 
5. Kivennäisaineita elektrolyytti- ja nestetasapainon korjaamiseen, kramppien ehkäisyyn
- 1 mm ruokasuolaa (= natrium)
- 300 mg kaliumia

- 150-200 mg magnesiumia (mieluiten magnesiumsitraattia, ei -oksidia, sillä se imeytyy heikosti ja voi saada vatsan sekaisin)
6. Antioksidanttia kudosvaurioiden torjumiseen
- 250 mg C-vitamiinia

Murskaan pillerit tablettimurskaimella (apteekista), ja pakkaan kuivat aineet ja nesteen erikseen mukaan. Kokemuksesta oppineena ravistelen juoman valmiiksi sekoituspullossa vasta ennen tarjoilua, sillä ruokasoodan kuohahtaminen automatkan aikana voi saada aikaan pienimuotoisen räjähdyksen 😅 Urheilija saa nauttia palautusjuomaa kisapaikalla tai taukopaikalla sen verran kuin maistuu, ja loput juotetaan kotona. Sekoituspullon kansi toimii kätevästi juomakuppina. Juoma kannattaa tarjoilla ulkona, sillä kalaöljyltä tuoksuvat roiskeet eivät välttämättä ilahduta auton verhoilussa tai kodin tekstiileissä.


Hattiaiselle heinäkuu on ollut harvinaisen tiivis ja lupaavan nousujohteinen kisakuukausi - kolmen viikonlopun aikana yhteensä kahdeksan starttia, viisi tulosta, kolme palkintosijaa. Nollatkaan eivät ole olleet kaukana!

Mikkelissä olin itse puolikuntoinen, mutta Hatti jaksoi vipeltää. Putkien asento oli suotuisa ja pikkukaveri sai kiihdytellä sydämensä kyllyydestä.



*Höh, kuivahko saalis.*

Varkaudessa lämpötila hipoi kolmeakymmentä jo aamusta, mutta taskuraketti ei hyytynyt. Saavutimme jälleen yhdenlaisen virstanpylvään: tasaisen ehjät suoritukset ilman hylkyjä! Pari kertaa Höntiäinen oli vähällä imuroitua putkeeeeeeen, mutta vastusti urheasti suurta kiusausta.


Kylläpä olen ylpeä tuosta ötökästä <3 Tämähän alkaa jo muistuttaa aikuisten agilitya. Nyt palautellaan muutama viikko ennen seuraavia koitoksia.

*Palautetaanko mut? Eiei, haluan jäädä sun luo! Alati palvoen,
Hattisi.*

20 kommenttia:

  1. Ihanaa kun jaksat julkaista näitä videoita täällä blogissa! Aloittelevana agilityohjaajana opin näistä tosi paljon. Lisäksi hyvä oppia jo etukäteen lämmittelyn ja jäähdyttelyn tärkeys, raskasrakenteisen koiran kanssa niiden tärkeys varmaan korostuu. Tuppaa meikäläiseltä vielä unohtumaan... En tiedä muistatko meidät Potun kanssa rally-tokon alkeiskurssilta. Ollaan tosiaan alettu tutustua agilityn maailmaan. Alku vaikuttaa lupaavalta, yks putkihullu taitaa tuostakin olla kehittymässä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottakai muistan! Hienoa kuulla, että meidän kohelluksesta on muillekin hyötyä. Voin kuvitella, että Pottu on agiradalla tosi innokas ja söpö :) Hauskoja treenejä teille!

      Poista
  2. Hei,

    pakko kommentoida tuota postausta, joka minusta on hyvä, mutta faktat ravinnon osalta ei sitten kuitenkaan ihan kohdallaan...
    Entisenä urheilijana särähti pahasti tuo maltodekstriinin ohittaminen tyyliin Se on nopea tärkkelys. Maltodekstriini on tärkkelys kyllä mutta erittäin hyvin imeytyvä ja pitkäkestoisiin suorituksiin optimaalinen sen nopean imeytymiskyvyn, mutta hitaasti energiaa luovuttavan ( pitää verensokerin pitkään tasaisena ja siksi sopii esim maratoonareille Ym kestävyyslajien suorittajille).
    Maltodekstriini on maissitärkkelyksestä valmistettua puhdasta hiilihydraattia, joka sisältää pääasiassa pitkäketjuisia hiilihydraatteja. Nesteeseen sekoitettuna maltodekstriini imeytyy nopeasti vähentäen näin ruoansulatusjärjestelmän kuormitusta. Lisäksi tutkimuksissa on todettu maltodekstriinin edistävän lihasten glykogeenisynteesiä tehokkaammin kuin mikään muu sokerin tai hiilihydraattien muoto. Maltodekstriinin verensokerivaste on korkea, joten maltodekstriini soveltuu erinomaisesti käytettäväksi palautumisjuomissa ja myös tehostamaan kreatiinin pääsyä lihassoluihin.
    Agissa ei nyt kuitenkaan puhuta kestävyyslajista, ei edes useammalla lähdöllä vaan kyse on nopeuslajista tai nopeuskestävyys tyyppisestä suorittamisesta.
    Vaan kivat omat juomaohjeet tuossa on ja onnellisen oloinen koira omassa harrastuksessaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Tosiaan kestävyyslajeissa painotetaan palautumisen osalta hieman eri asioita kuin agilityn kaltaisissa sprinttityyppisissä suorituksissa. Itsekin maratoneja juosseena tiedän hiilihydraattien (malton) toimivan hyvin ihmisen energianlähteenä, mutta koirille en niitä antaisi. Koiran aineenvaihdunta on erikoistunut rasvojen käsittelyyn eikä hyödy hiilareista.

      Poista
  3. Loistava postaus! :) Kiitokset reseptistä, pitääpäs laittaa testiin! :) Ihana Hatti! <3

    T. Fani (http://pirinransu.blogspot.fi)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hatti kiittää fanituksesta :D Haa, sinullakin on kelpie! Täytyypä käydä kurkkimassa blogianne.

      Poista
    2. Hei, Capo onkin näköjään Hatin velipuoli (sama isä) :)

      Poista
  4. Olisiko mahdollista saada noita palautusjuomaan tarvittavia määriä per/kg? : Yksi tumpelo, joka ei osaa laskea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaliumin annostus on noin 20-50 mg/kg, magnesiumia voi laittaa n. 10 mg/kg, C-vitamiinia n. 15-30 mg/kg.
      Suolaa ja ruokasoodaa annostellaan jonkinmoisina ripauksina, pienelle koiralle pienenpieni ripaus ja isolle vähän isompi :)

      Kaikkea on hyvä annostella aluksi varovasti kokeillen, koska koirat ovat yksilöitä ja toisilla saattaa vatsa reagoida herkästi esim. magnesiumiin ja ruokasoodaan.

      Poista
  5. Annatko jotain ratojen välissä? Joskus väliä voi olla jopa reilut 2 tuntia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En anna starttien välissä muuta kuin vettä. Ruoansulatus on pysähdyksissä rasituksen aikana ja ainakin tunnin sen jälkeenkin, koska elimistö on virittäyttyneenä työskentelytilaan, mikä on toivottavaakin kisasuorituksissa. Mitkään ravintoaineet eivät siis ehtisi siinä välillä edes imeytyä, joten välitankkauksista ei ole hyötyä. Olennaisinta on se, mitä saadaan edellispäivänä ja kisapäivän päätyttyä.

      Poista
  6. Mitä annat edellisenä päivänä ennen suorituksia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edellisenä päivänä jätän kuivamuonan pois ja annan tavallista pienemmän mutta energiapitoisemman ruoka-annoksen (suht. rasvaista lihaa, öljyä, joskus kanamunaa tai turkkilaista jugurttia). Ruoan sekaan melko reilusti nestettä, tuplasti kalsiumia sekä ruokasoodaa, kaliumia ja magnesiumia (samat määrät kuin palautusjuomassakin). Kisapäivään lähdetään tyhjällä vatsalla, eikä juomisestakaan tarvitse silloin enää stressiä ottaa, kun edellispäivänä on huolehdittu nestettä ja elektrolyyttejä varastoon.

      Poista
  7. Hei, mihin perustat nuo määrät esim kaliumissa ja magnesiumissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Itse olen käyttänyt lähteenä Katiskan artikkeleita (www.katiska.info/ravitsemus/kivennaisaineet), jotka taas pohjaavat NRC:n ravitsemussuosituksiin ja muihin tutkimuksiin. Käytännössä määrät ovat karkeita arvioita, jotka perustuvat koiran vähimmäistarpeisiin, ruoasta saataviin määriin sekä fyysisen rasituksen ja henkisen kiihtymyksen myötä suurentuviin kivennäisainetarpeisiin.

      Poista
    2. Eli tarkoituksesi on palautusjuomassa mikä, annat puolet/koko päivän/liikunnan aiheuttaman tarpeen lisääntymisen tarpeen vai mitenkä?

      Poista
    3. Perustarpeet täyttyvät kyllä normipäivinä ruoasta, mutta anaerobisen rasituksen yhteydessä lisätään ylimääräistä, koska voimakas läähätys ja elimistön stressitila kiihdyttävät suolojen ja kivennäisaineiden poistumista. Annan elektrolyyttejä myös edellisenä iltana ennen rasitusta, jotta veressä olisi varastossa vähän ylimääräistä nestetasapainon säätelyyn ja maitohapon neutralointiin. Määrät ovat, kuten sanottu, arvioita. Esimerkiksi tämän reseptin kaliummäärä vastaa suunnilleen puolikasta banaania, ja banaani saattaisikin toimia yhtä hyvin, jos se koiralle maistuu. Tosin banaanin kalium imeytyy hyvin nopeasti eikä näin ollen pysy pitkään "varastossa". Magnesiumsitraattia taas annan koko päivän tarpeen verran ekstraa, koska sen imeytyminen ei ole läheskään sataprosenttista, ja toisaalta koiran munuaiset säätelevät mahdollisen ylijäämän poistumista tehokkaasti.

      Poista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  9. Sitä vaan mietin että onko mahdollista, että tuo ruokasooda aiheuttaa jonkinlaista inhottavaa poreilua/käymistä koiran vatsassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se saattaa ärsyttää vatsaa, siksi annettava määrä pidetään hyvin pienenä ja testaillaan alkuun varovasti, mikä on omalle koiralle sopiva annos.

      Poista