perjantai 29. huhtikuuta 2016

Monitoiminappula

Mikä on muuttujan α arvo, jos [2 x vallaton paimenkoira (ilman talutinta) + keväinen metsä² + α = rauhallinen lenkki]? Yhtälö on kuin onkin mahdollinen, ja oikea vastaus on Alpha Spirit. Repäistään annospakkaus auki, kahmaistaan kourallinen lihaisia pikkukuutioita treenitaskuun ja katsotaan, miten kaksi vallatonta paimenkoiraa vaipuu hypnoosiin valmiina toteuttamaan alitajuisimmatkin toiveesi.



Ennen kelpiesiskoksilla oli tapana spurtata kilpaa metsän reunaan, kun vapautussana lausuttiin ulko-ovella. Lunan jalkavamman jälkeen olemme opetelleet hillitymmän lähtörutiinin, johon kuuluu hetki ruoan etsintää pihalla. Alpha Spirit on täysravintoa, joten samalla tulee kuitatuksi osa päivän ruokinnasta. Onnelliset hypnoosin uhrit tosin luulevat olevansa jo jälkiruokatarjoilun ääressä.

Lenkkipolulla olen vähällä kompastua palvelualttiisiin paimeniin. Edes naapurin ponien järjestämä munkkibuffet ei enää vedä vertoja taskussani tuoksuville houkutuksille. Jos kuitenkin luonnon ihmeet tahtovat viedä mukanaan tai mopo lähtee muuten vain keulimaan, pieni nuuskutustoimeksianto varvikossa katkaisee tilanteen. Useimmiten. Tai ainakin rauhoittaa kierroksia hallitsemattoman keulinnan jälkeen :D

Koska Alpha Spirit -kuutiot ovat niin pieniä, niiden vainuaminen maastosta vaatii tiukkaa keskittymistä ja tarkkaa kirsun käyttöä. Kaiken lisäksi se on oivallista kehonhallintajumppaa: koira tasapainoilee pehmeässä ja epätasaisessa maastossa rauhallisesti, tekee hitaita peruutuksia, käännöksiä ja taivutuksia sekä nostelee kaikkia jalkojaan yksi kerrallaan varpujen ja oksien yli.


Mustilta ja Mirriltä saamamme puolikosteat täysravinnot on pakattu 210 gramman annosrasioihin, jotka ovat tosi käteviä ottaa myös reissuun mukaan. Ne olisivat varmasti ihanteellinen ratkaisu esimerkiksi vaellukselle tai muulle retkelle, kun kantamuksiin ei kaivata yhtään ylimääräistä painoa. Ainoa parannustoive voisi olla uudelleensuljettava pakkaus, jotta ruoka ei kuivuisi kovaksi, jos koko rasiallista ei käytetä kerralla. Meillä tämä pulma ratkaistaan jakamalla avatun pakkauksen sisältö pieniin tiiviisiin purkkeihin ja minigrip-pusseihin, jotta motivoivia palkkioita olisi aina käden ulottuvilla niin keittiössä, eteisessä, autossa kuin treenirepussakin.

Jo viime syksynä kokeilimme molempia Alpha Spirit -ruokia näytepakkauksien verran, joten tiesin niiden lihapitoisen koostumuksen sopivan myös närästysherkälle Lunalle. Tämä on kerrassaan mainio yhdistelmä täysipainoista ravintoa ja superherkullisia pieniä makupaloja, jotka toimivat joka tilanteessa.


Joskus keväällä sitten juostaan lumettomassa metsässä, lupasin tammikuussa itselleni ja Lunalle, joka kipeän polvensa kanssa sai köpötellä vain hihnan päässä pihan poikki ja takaisin. Tuolloin oli kovin vaikea uskoa omia sanojaan, sillä matka kevääseen tuntui käsittämättömän pitkältä ja synkältä. Huoli on roikkunut sitkeästi harteilla kuin märkä lumi, ja joka ilta olen pelännyt uutta takaiskua, vaikkei vammasta ole näkynyt merkkejäkään enää pitkään aikaan.

Nyt on kevät, ja Luna juoksee lumettomassa metsässä. Se näyttää niin onnelliselta ja kauniilta, että itku meinaa tulla silmään. Joka ilta olen kiitollinen siitä, että kaikki neljä mustaa tassua tallaavat lattiaa tasaisen vahvoina.

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Superpalkka


Kun alkuvuoden kisoista on ropissut hylkyjä toisensa perään ja motivaatio horjahdellut uhkaavasti, yksi onnistuminen riittää irrottamaan jalat maasta päiväkausiksi. Lauantaina kauden ensimmäisissä ulkokisoissa me Hattiaisen kanssa nollasimme menneet pettymykset ja viiletimme räntäsateessa virheettömän agilityradan. Toinen sija ja sertifikaatti maistuivat tähän saumaan ihan mahtavalta, eikä voittokaan jäänyt kuin alle puolen sekunnin päähän!

Tuntui niin siistiltä, kun sain kaikki palaset pysymään koossa: nopeat jalat, rauhalliset kädet, vartalon suunnat, äänen käytön ja keskittymisen jokaiseen esteeseen. Hatin ei tarvinnut epäröidä eikä keksiä omia ratkaisuja. Kaikkein ylpein olin yhteistyöstämme viimeisellä putkella: Hatikainen oli jo kiinnittänyt fokuksensa väärään putkenpäähän, mutta kuunteli ohjaustani ja kääntyi puolimatkassa oikeaan päähän. Voi mikä hieno pieni putkimestari!

tiistai 12. huhtikuuta 2016

Taskut täynnä motivaatiota

Koiraharrastuksen ei tarvitse olla välineurheilua. Kouluttamisessa pääsee hyvään alkuun, kun on taskunpohjalla tarjousnakkeja ja vanha sukka retuutettavaksi. Siinä vaiheessa, kun verkkareiden nakkitaskun päälle muodostunut tumma rasvatahra laajenee laajenemistaan, ja kuolainen puuvillasukka tuntuu toisen taskun läpi kylmän niljaiselta ihoa vasten, saattaa harrastaja kuitenkin alkaa hiljalleen kiinnostua niistä lemmikkiliikkeen henkareissa killuvista teknisen näköisistä vaatekappaleista: liiveistä, pussukoista ja työkaluvyötä muistuttavista irtotaskuratkaisuista.

Kuten valtion liikuntaneuvostokin jo tietää, agility on urheilua paitsi koiralle, myös sitä ohjaavalle ihmiselle. Esteradalla saa pistää tosissaan tossua toisen eteen ja taakse, ristiin ja ympäri. Raketti-Hatikaisen kanssa extreme-urheillessani olen todennut, että kaikkein paras vaatetus on mahdollisimman hengittävä, virtaviivainen ja nopeasti kuivuva. Treeneissä palkkanamit ja -lelu on kuitenkin saatava pysymään menossa mukana niin, että ne on helppo kaivaa esiin oikealla hetkellä, ja etteivät kantamukset häiritse liikkumista. Siksipä juuri sellainen irtotaskuratkaisu on aivan omiaan agitreeneihin. Sitä kutsutaan treenitaskuksi, vaikka siinä onkin monta taskua.


Kun laadukkaita koiraharrastustarvikkeita edustava Pro Dog ja laadukkaista ulkoiluvaatteista tunnettu Rukka yhdistävät vahvuutensa, lopputulokselta on lupa odottaa paljon. Mustin ja Mirrin sponsoripaketista paljastunut uusi Pro Dog by Rukka -treenitasku miellytti jo ensi hipaisusta alkaen: kevyt materiaali ja kauniisti istuva malli sopivat urheilulliseen tyyliin. Jokaisessa kokovaihtoehdossa on reilusti säätövaraa, joten vyön saa sopivaksi niin toppahousujen kuin juoksutrikoidenkin päälle. Vyön solki on samanlainen kuin Rukka-pistolukkopannoissa: siinä on pieni punainen turvalukituspainike ja kaksi metallirengasta, joihin voi tarvittaessa kiinnittää koiran taluttimen.


Lantiolle asettuviin tilaviin sivutaskuihin saa namit ja lelun kätevästi käden ulottuville. Rasva ja kuola pysyvät visusti taskujen sisäpuolella, ja muutenkin materiaali on todella helposti puhdistettavaa. Takaosan poikki ulottuvassa kengurutaskussa voi säilyttää vaikka kosketusalustaa tai hihnaa. Lisäksi edessä on pienemmät vetoketjutaskut esimerkiksi kakkapusseille ja avaimille. Vyötäröltä löytyy kiinnityshaka ja -renkaita, joihin voi ripustaa naksuttimen tai muita tarpeellisia lisävarusteita. Mihin enää käsilaukkuja tarvitaan?


Nykyään haluan käyttää treenitaskua treenien lisäksi myös päivittäisillä metsälenkeillä, jotta ei tarvitsisi sotkea takin taskuja kuivaruokanappuloilla eikä viritellä taluttimia olalle roikkumaan. Kännykkäkin kulkee turvallisesti matkassa isossa lantiotaskussa. Kevään edetessä ja vaatekerrosten vähentyessä lisätaskuille on entistäkin enemmän käyttöä! Lämpimässä treenihallissa juoksentelu osoitti, että tämä taskuratkaisu tulee toimimaan myös kuumina kesäpäivinä, sillä se tuntuu mukavan ilmavalta eikä hiosta tukalasti.