lauantai 21. syyskuuta 2013

Nakertaako närä?

Olen aiemminkin maininnut, että Lunaa vaivaa ajoittain närästys. Välillä menee kuukausia ilman oireilua, ja sitten taas saattaa tulla useana päivänä viikossa "kohtauksia", jolloin Luna alkaa yhtäkkiä nieleskellä voimakkaasti ja pyydellä ulos levottoman oloisena. Pihalla se pyrkii syömään ahnaasti heinää, ja usein sallinkin tämän itsehoitokeinon, koska siitä ei seuraa oksentelua vaan tilanteen rauhoittuminen. Olisi kiinnostavaa tietää, miksi närästyskoirat tuntevat niin pakottavaa vetoa juuri tuoreeseen heinään.


Vaivan syitä ja ratkaisuja on arvuuteltu jos jonkinlaisia, mutta mitään selkeää ei ole oivallettu. Oireilua on esiintynyt satunnaisesti niin kuiva-, raaka- kuin sekaruoankin yhteydessä, ja laukaisevana tekijänä näyttäisi olevan milloin valkosipuli tai puolukka, milloin luut tai viljatuotteet. Mikään näistä ei kuitenkaan närästä säännönmukaisesti. Joskus nieleskely saa alkunsa, kun Luna poukkaa suoraan unesta pystyyn touhottamaan. Samasta ruokavaliosta ja elämäntyylistä huolimatta Hattia ei närästä (muutoin kuin silloin tällöin henkisesti). Jos tekisin gallupin lukijoiden kokemuksista, erilaisia närästyksen aiheuttajia ehdotettaisiin varmaankin enemmän kuin yksi per vastaaja, koska jokainen reagoi yksilöllisesti. (Kommentteja saa silti heitellä!)

Yksi varteenotettava vihje oli se, että närästelijälle ei kannattaisi antaa jauhemuotoisia kalkkilisiä. Seurasin tarkemmin tätä johtolankaa ja sain selville, että nimenomaan kalsiumkarbonaatti, jota on miltei kaikissa edullisimmissa kalsiumvalmisteissa, vaikuttaa vatsahappoihin neutraloivasti. No niinpä tietenkin - käytetäänhän samaista ainetta maaperän happamuuden säätelyssä, ihmisten liikahappoisuuslääkkeissä ja elintarvikkeiden happamuudensäätöaineena. Ja koskapa koiraeläimen mahan on määrä sulattaa raakaa liha- ja luuainesta, ei sen pH:ta parane kovasti laimennella.

Tästä oivaltuneena päätin jättää Lunan aterioista kalkkijauheen pois ja korvata sen munankuorimurskalla. Hetken aikaa temppu näytti tehoavan, kunnes taas tuli pari hankalan oloista närästyspäivää. Jälleen pohdiskelin aivosolut sauhuten, mitä voisin tehdä toisin. Heureka! Mitähän se munankuoren kalsium onkaan, ellei juuri karbonaattia?! Vähähappoisessa mahassa emäksinen kalsiumkarbonaatti imeytyy sitäpaitsi tavallistakin heikommin.

Mielestäni lisäkalsiumia kuitenkin tarvitaan, sillä rustoluista tai heiveröisistä broilerinluista ei juuri lähteeksi ole, ja tiiviimmät luut taas aiheuttavat ainakin Lunalle herkästi sulamattomien palojen oksentelua ja taululiitujen ulostamista. Perinteinen barffaus perustuu suuriin luumääriin - vieläpä varsinaisen ruoan kustannuksella - luonnollisuusargumentin varjolla, mutta minusta on järjetöntä altistaa jalostettua lemmikkieläintä luonnon riskeille ja puutoksille, kun tavoitellaan luonnottoman pitkää koiranelämää luonnottomissa oloissa ihmisen hoivissa. Närästyksestä kärsivälle koiralle (kuten ihmisellekin) sopiva vaihtoehto voisi olla kalsiumsitraatti, jota lähdenkin seuraavaksi metsästämään apteekin hyllystä. D-vitamiini on myös tärkeä imeytymisen tehostaja.


Omasta kokemuksesta tiedän, että jos vatsavaivoihin on muutenkin taipumusta, stressi on omiaan pahentamaan tilannetta. Täysillä elävä Lunakin taitaa olla jonkin verran herkkä stressiperäiselle oireilulle. Koiran kohdalla stressin aiheuttajia voi olla vaikea tiedostaa, koska kyse on usein myönteisistäkin asioista, joista koira innostuu ja nauttii: reissut, treenit, kisat, kyläilyt, ihmis- ja koiravieraat, kiihdyttävät hajut, koirien väliset jännitteet, noutoleikit... puhumattakaan isommista elämänmuutoksista, kuten muutto uuteen kotiin tai uusi perheenjäsen. Stressi voi olla monenmoisten käytöshäiriöiden ja fyysisten vaivojen taustalla, vaikka sitä ei aina tulisi ajatelleeksi. Esimerkiksi Hatin liityttyä laumaamme Luna sairasti elämänsä (toistaiseksi) ainoan suolistotulehduksen. Ovathan kakarat tosi rasittavia.

video

Stressitekijöiden tunnistaminen ei tarkoita, että kaikkea kiihdyttävää toimintaa pitäisi ryhtyä välttämään - kyllä aktiivinen eläin tarvitsee virikkeitä. Meillä kiinnitetään huomiota siihen, ettei treeneissä käydä peräkkäisinä päivinä eikä kisatahtia suunnitella liian tiiviiksi. Vierailijoiden tai kyläreissujen jälkeinen päivä pyritään rauhoittamaan mahdollisimman tavanomaiseksi, eikä koiria huomioida koko ajan, jotta kierrokset eivät nousisi turhaan. Fyysisestä rasituksesta palautumisen tueksi annan treeni- ja kisapäivien ympärillä B-vitamiini- ja magnesiumlisiä sekä maitohappobakteereita.

Muiden kotikonstien lisäksi Lunalla on nyt kokeilussa melatoniini, 1,5 mg iltaisin. Joitakin viitteitä melatoniinin yhteydestä närästykseen on jo saatu, vaikka tutkimukset ovat vielä alkutekijöissään. Ei siis tarkkaan tiedetä, mihin mahdollinen vaikutus perustuu, mutta ilmeisesti sillä on jotakin tekemistä sen kanssa, että stressi vähentää melatoniinin eritystä, ja toisaalta närästyksestä kärsivillä ihmisillä on todettu tavallista alhaisempia melatoniinitasoja. Vajauksen korjaaminen voisi siis rauhoittaa stressaantunutta elimistöä, parantaa unen laatua ja sitä kautta katkaista stressiperäisen oireilukierteen. Kun mahan happotasapaino normalisoituu, myös ravintoaineiden imeytyvyys paranee ja vastustuskyky kohenee.


Toki koiraa voi närästää satunnaisesti ihan ilman mitään erityistä syytäkin, eikä yksittäisistä kerroista tarvitse huolestua. Ensiapuna voi toimia jotakin seuraavista:
- piimä, maustamaton jogurtti, kermaviili tai tilkka maitoa (jos koiran maha sietää maitotuotteita)
- lusikallinen Molkosan-heravalmistetta veteen sekoitettuna
- pellavansiemenlima, eli liotettujen pellavansiementen liotusvesi, tai ripaus turvotettua pellavarouhetta
- löysä kaurapuuro
- ruoka-annoksen jakaminen useaan pieneen ateriaan päivässä
- limakalvoa suojaava lääke (esim. Antepsin) tyhjään mahaan ensimmäiseksi aamulla ja/tai viimeiseksi illalla (happoja neutraloivia närästyslääkkeitä en käyttäisi, samasta syystä kuin kalsiumkarbonaattiakaan).

Koiran on myös syytä noudattaa moitteettomia elämäntapoja eli vältellä kahvia, alkoholia, tupakointia, ylipainoa ja kumaria työskentelyasentoja!


9 kommenttia:

  1. Meillä Tara-sakemannia närästeli joskus, tohtori käski heittää pieniä välipaloja sille useimmin. Saa nyt pikkuruisen rykelmän nappuloita myöhään iltapalaksi, heti aamulla ennen aamuruokaa ja päivällä vielä pari. Auttoi sille.

    T.Blogikoukkuun ja kelpiefaniksi jämähtänyt ;) Hyvä blogi, hyvä ja hauska!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän on hienoa, että apu löytyi noin yksinkertaisesta keinosta! Lunallekaan ei näytä olevan hyväksi, jos maha on liian pitkään tyhjänä.

      Hauska kuulla, että viihdyt kelpiehölmöilyn parissa :)

      Poista
  2. Meillä kleinspitziä närästää, jos en vahdi, että se juo tarpeeksi vettä. Teenkin sille nykyään jonkun "lihaliemen" aamuin illoin ja onneksi meillä on näin simppelisti katkaistu tuo ruohonsyönti - närästys - huono olo -kierre... Varmaan vilkkaiden koirien kans vähäsen, että ne ei malta tankata tarpeeksi tiuhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos tästäkin vinkistä! Luna on kyllä vähän huono juomaan, mutta en ole älynnyt tarkkailla, olisiko nesteen saannilla yhteyttä närästelyyn.

      Poista
  3. Vinttikoiraurheilua harrastava ystäväni esitti hyvän kysymyksen: liittyykö melatoniinin käyttöön dopingvaroaika? Melatoniini luokitellaan nykyisin lisäravinteeksi ja sitä myydään reseptivapaasti. Kennelliiton lääkelistalla mainitaan lisäravinteista seuraavaa:

    "Koiranruokia ja lisäravinteita säätelee rehulainlainsäädäntö, joten niiden koostumusta ei tarvitse ilmoittaa samalla tarkkuudella kuin lääkkeiden. Niille ei tästä syystä voida myöskään antaa
    dopingvaroaikoja. Koiran kuivamuonat ja muut koirille tarkoitetut ravintoaineet ovat turvallisia.
    On syytä noudattaa varovaisuutta lisäravinteita käytettäessä, sillä niiden tarjonta on valtava, eikä niiden sisällysluettelossa välttämättä mainita kaikkia ainesosia. Olisi parempi, ettei koostumukseltaan tuntemattomia lisäravinteita annettaisi kilpailua tai näyttelyä edeltävällä viikolla, vaikkei niillä varsinaista varoaikaa olekaan."

    VastaaPoista
  4. hei, auttoiko teillä melatoniini närästykseen? :) annoitteko miten tuota 1,5 mg:tä, kerran päivässä koko määrä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, melatoniini on Lunalla toiminut stressiperäiseen närästykseen hyvin, varsinkin ennaltaehkäisevästi. Olen antanut koko 1,5 mg:n annoksen illalla (koska närästysoireet ajoittuvat yleensä iltaan tai yöhön) silloin, kun on ollut treenejä, kisoja, reissaamista, vieraita tai muuta kiihdyttävää ja innostavaa toimintaa.

      Poista
  5. Olipa hyviä vinkkejä närästykseen. Minua kiinnostaa tuo kalsiumsitraatti, mihin tuotteeseen itse päädyit?
    Useampi pieni ateria ja/tai välipaloina mm. hapanmaitotuotteet ovat toimineet meilläkin parhaiten närästyksen ja tyhjän mahan oksujen estäjinä.
    Seuraan mielenkiintoista blogiasi, mukavaa syksyä sinulle ja koirillesi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kun seuraat! :)
      Käytin jonkin aikaa CalCit-tabletteja, mutta ne tulivat tarvittavalla annostuksella melko kalliiksi. Sitten kokeilin Aptuksen Calphosum D -valmistetta (sekä tabletteina että jauheena), jossa kalsium on fosfaattimuodossa, ja sekin sopi Lunalle. Sitraattivalmisteista kokeilemisen arvoinen voisi olla Puhdas+ -merkkinen jauhe.

      Nyt Lunan närästysvaivat näyttävät onneksi hellittäneen, kun nielusta löytynyt polyyppi poistettiin heinäkuussa, joten kalsiuminkaan kanssa ei ole enää niin tarkkaa.
      Toivottavasti teilläkin löydetään toimivat konstit!

      Poista