torstai 31. maaliskuuta 2016

Häntä pystyyn

Sähköpaimenten maaliskuu on ollut rallikuu. Itse olen ottanut agilitysta hiukan hengähdystaukoa ja keräillyt uutta kisakuumetta sillä välin, kun toinen puoliskoni on ahkeroinut molempien koirien kanssa rally-tokon treeni- ja kisaradoilla. Menestys on ollut yhtä vaihtelevaa kuin kevättalven sää.


Taitavakaan koirakko ei ole kone, joka pitkän tauon jälkeen porskuttaisi menemään samaa tahtia kuin ennenkin. Ei siis ihme, että Lunan tulostaso voittajaluokassa romahti kuin vesihäntä tammikuisen ykkössijan jälkeen. Lähes kahden kuukauden sairausloma teki tehtävänsä, ja rallybaanalle palasi tervejalkainen, varsin innokas mutta jokseenkin hajamielinen musta kelpie, jonka ohjaajalla oli rytmi hieman ruosteessa ja käskyt kateissa.

Kolme hylättyä VOI-luokan suoritusta ei toki ole mikään häpeän aihe, sillä tällä tasolla kisaradat ovat täynnä haasteita ja arvostelu tiukkaa. Hetken harmituksesta ja turnausväsymyksestä toivuttuaan ohjaaja vain sisuuntuu entisestään ja ryhtyy suunnittelemaan, mihin asioihin tulevissa treeneissä keskitytään. Mielen päällä on meillä molemmilla kuitenkin ilo siitä, että Lunan jalka on pysynyt kivuttomana ja näyttää kestävän rally-tokoilua ongelmitta! "Reipas suoritus. Iloinen yhteistyöhaluinen koira. Kiva katsella!" kertovat tuomareiden kommentit arvostelulomakkeiden alareunassa.

Pro Dog Bright -patukka on omiaan kaikenlaiseen kelpiemäiseen touhotukseen.

Hatista on kehkeytymässä tässä kakkoslajissaan mukavan varma ja tasainen harrastuskaveri. Se ei enää kovasti ikävöi minua radalla - kunhan vain olen lähtöalueella saattamassa ja maalissa halimassa. Toinen hyväksytty tulos alokasluokasta irtosi muutama viikko sitten hienoin pistein. Viime viikonlopun tuplakisoissa Hatti sijoittui ALO-luokassa kolmanneksi 96 pisteen suorituksella, ansaitsi RTK1-koulutustunnuksen ja ennätti vielä saman päivän aikana hakea ensimmäisen hyväksytyn tuloksen avoimesta luokasta. AVO-debyytti ei ollut lainkaan hullumpi, vaikkakin kilpakehään astelu ilman talutinta sai Hatikaisen siinä määrin hämmennyksiin, että sen piti istahtaa hetkeksi radalle rapsuttamaan karvanlähdön kutittamaa niskaansa. Tuomarit luonnehtivat Hatin esityksiä muun muassa sanoilla "ihastuttava suoritus, iloinen hännänheilutus läpi radan" ja "oikein nättiä yhteistyötä".

Viikonloppureissu ja pitkä kisapäivä veivät tehokkaasti mehut koko tiimistämme, joten nyt lataillaan uutta energiaa kevätsateesta ja auringosta. Tie menestykseen käy tietenkin sohvatyynyjen kautta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti