sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Päivänsäteitä

Kun vihreyden haalistumista haikeileva mieli alkaa hiljalleen lämmetä keltaoranssille hehkulle, siemailla ihastuneena iltojen raikkautta ja tunnelmoida otsalampun valossa, on sopiva hetki katsahtaa, mitä kaikkea sähköpaimenten kesään on mahtunut.

Hyttynen otsassa ei haittaa, jos hetki on muutoin melko täydellinen.

Hatin kanssa agihommat alkoivat vihdoinkin mennä putkeen - siis useammin oikeaan kuin väärään. Unelma kolmosluokkaan noususta täyttyi, ja pääsimme seuraavan haasteen kimppuun: varmuutta ja sujuvuutta kolmosten radoille, jotta nollatili saataisiin avatuksi. Viime viikonloppuna seuranmestaruuskisassa pikku naaliainen oli vähällä yllättää, sillä se ensimmäinen nolla jäi enää pienestä kiinni!

https://www.youtube.com/watch?v=Kuwnqxjf1Rw

Ratariehunnan vastapainoksi Hatikainen on huoltanut pomppulihaksiaan jumppaharjoituksilla ja juoksulenkeillä. Totesin, että Mustilta ja Mirriltä saatu Pro Dog Grip -talutin sopii mainiosti talutusvyöhön, sillä se on todella kevyt eikä löysänäkään läpsy koiran selkää vasten, ja siitä saa tarvittaessa napattua luistamattoman otteen.


Lunaa ei ole agikentillä nähty, eikä toviin nähdäkään. Jalan rasitusvamma näyttää kuitenkin kuntoutuneen lupaavasti, ja arkiliikunnan määrää ja rasittavuutta on voitu lisätä tasaiseen tahtiin. Rally-tokokisoissa Luna on käynyt M:n kanssa hakemassa pari hyväksyttyä AVO-luokan tulosta, mutta myös yhden hylätyn. Iloinen rallykelpie nimittäin riemastui radan alussa olevasta hyppyesteestä ja suoritti sen liiankin lennokkaasti - yllättäen molempiin suuntiin. Voittajaluokkaan siirtyminen siintää kuitenkin jo hyvin lähellä, joten uutta harjoiteltavaa tässä lajissa riittää.

(Kuva: Ida Alexandersson)

Onpa Luna päässyt kokeilemaan aivan uusiakin harrastuksia. Kotikutoisen tonnikalajäljen vetäminen viihdytti suuresti niin ihmisiä kuin koiriakin. Minä ja kaupunkiystävä kikatimme vedet silmissä samalla kun kökimme metsässä lusikoimassa säilyketonnikalaa nailonsukkahousuihin, joita sitten ulkoilutettiin pitkin mättäitä.


Hajutunnistuksen alkeisiin puolestaan kävimme tutustumassa kokopäiväisellä Nosework-kurssilla. Ruotsissa järjestetään jo virallisia Nosework-kokeita, mutta Suomeen laji vasta tekee tuloaan. Kurssin jälkeen olemme jatkaneet etsintä- ja ilmaisuharjoituksia kotona eukalyptus-hajulla, jonka ostimme kouluttajalta. Kiinnostavaa ja koiralle erittäin mieluisaa puuhaa! (Lisätietoja lajista: http://www.noseworkfinland.com/)

(Kuva: Merja Valkonen)

Harrastaminen on hienoa, mutta rehellisyyden nimissä se on meillä vain pieni osa koira-arkea. Paimenet nauttivat silminnähden myös siitä, että ne saavat vain käpertyä sohvalla omien ihmistensä kylkeen (tai päälle) tai seikkailla mukanamme uusiin paikkoihin. Tänä kesänä ennätimme ennätysmonelle piknikille, muun muassa Seurasaareen ja Olavinlinnaan.



Kesän kyläilyreissuilla ehdittiin testata useitakin Mustin ja Mirrin sponsoroimia märkäruokia. Lunan närästysoireet ovat pysyneet poissa nieluoperaation jälkeen, joten erilaisia uusia ruokia voi huoletta kokeilla myös matkoilla. Viimeisimpänä eväänä olivat Profine Pure Meat Lammas ja Riista. Näissä lihaisissa viljattomissa murekkeissa näytti maku olevan mallillaan ja koostumus kohdallaan.



Iltamyöhällä reissusta palatessa avattiin vielä yksi purkki kotona nappuloiden höysteeksi, jottei tarvinnut ryhtyä säätämään umpijäisten lihojen kanssa. Nälän riuduttamat eläinparat koettivat pysyä pedissään odottamassa ja sinnitellä hengissä tarjoiluun asti. Tilanteeseen liittyi myös sydäntäsärkevää vaikerrusta.


Jos alkukesästä värjöteltiin koirakentillä fleecepuseroissa ja villasäärystimissä, niin vastaavasti syyskuun kisoissa on tarjennut T-paidassa paremmin kuin hyvin. Kuumaveristen kelpiinien mielestä vähempikin paahde riittäisi, mutta emäntä ei nurise, vaan imee jokaisen säteen talteen talven turvaksi.


4 kommenttia:

  1. Teillä on ollut varsin touhukas kesä! Mäkin ajattelin alkaa harrastaa noseworkia kaikkien kolmen kissan kanssa, kunhan saan aikaiseksi tilata tuon eukalyptushajun. Suomessa kisakirjat ovat avoinna myös kissoille, että jos joku noista kolmesta toden teolla innostuu, kisaaminenkaan ei ole mahdotonta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, en tiennytkään, että sitä voi harrastaa kissojenkin kanssa. Miten söpöä! Ja varmasti yhtä lailla antoisaa :)

      Poista
  2. Olipa tämä kiva hyvänmielen postaus! :)

    VastaaPoista