perjantai 25. heinäkuuta 2014

Jäitä Hattiin


Multitalentti Hattivatti ei vain malta pysytellä poissa julkisuudesta, vaan on jälleen ehtinyt kauneuskilpailun lisäksi pyörähdellä urheilullisemmillakin areenoilla esittämässä improvisoituja hattitemppujaan.

Toissaviikonloppuna Mikkelissä kisailtiin kahtena päivänä yhteensä neljä starttia, joista kuittasimme tuloksia ja hylkyjä suhteessa fifty-fifty. Radat olivat melko haastavia, mutta meillä molemmilla Hatin kanssa oli itsevarma asenne ja määrätietoiset suunnitelmat. Kääpiökelpie oli päättänyt tällä kertaa testata uutta hauskaa lähtörutiinia: leikitään peiliä! Itse en ollut yhtä leikkisällä tuulella, joten joka ikisessä lähdössä kävimme asiasta neuvotteluja. Pujottelussa Hattiainen esitti niinikään sinnikkäästi luovia parannusehdotuksia, kuten yhden vapaavalintaisen keppivälin skippaaminen. Miten olisi?


Sunnuntain mutkikkaalla D-radalla onnistuin jotenkuten jyräämään oman tahtoni läpi runnomalla kinkkisiin kohtiin kömpelöhköjä varmisteluvalsseja, jotka miltei pysäyttivät koiran vauhdin. 10 virhepistettä ja kolmossija olivat kuitenkin aivan tyydyttävä saavutus tästä väännöstä. Turnausväsymys alkoi jo painaa käpälää, joten viimeinen startti rallateltiin pikkudiivan pillin mukaan, tuttuun show-tyyliin.


Helteessä kilpaileminen on tietenkin jo haaste sinänsä, sekä koiralle että ohjaajalle. Alle minuutin kestävän agilitysuorituksen aikana kuumuus ei ehdi suoranaisesti haitata, mutta se vaikuttaa kaikkeen muuhun olemiseen ennen ja jälkeen, ja sitä kautta tietenkin myös itse suoritukseen. Nestevaje nakertelee puhtia salakavalasti, ja siinä vaiheessa kun janon tunne iskee tajuntaan, lämpöuupumus on jo hyvässä vauhdissa ja suorituskyky miinuksella. Kisapaikalla joudutaan odottelemaan pitkiäkin aikoja, varjopaikkoja voi olla vaikea löytää, ja radalle halajavan koiran kieli lepattaa koko ajan ulkona suusta haihdutellen innokkaasti nestettä ja elektrolyyttejä taivaan tuuliin. (Ohjaajan on itsekin siinä sivussa muistettava siemailla nestettä tasaisen tiuhaan, jotta välttyisi parin päivän päänsäryltä.)

(Kuva: Ville L.)

Maalaisjärkinen mantra "kyllä koira juo kun on jano" ei siis toimi silloin, kun kyseessä on kilpaurheilija, jonka suorituskyky ja palautuminen halutaan optimoida. Myös lihasjumien ehkäisyssä nestetasapainon merkitys on yllättävän suuri. Olenkin tänä kesänä kiinnittänyt erityistä huomiota koirien nesteytykseen ja huomannut selvän parannuksen jaksamisessa, kun helle- ja rasituspäivinä on nautittu muutama ylimääräinen vesidesi. Toki yletön veden latkiminen voi puolestaan häiritä elimistön suolatasapainoa, mutta 15-kiloiselle otukselle puoli litraa lisänestettä pitkin päivää juotettuna ja ruokaan sekoitettuna on aivan realistinen satsi.

Pelkkä vesi ei välttämättä motivoi koiraa juomaan, mutta mielikuvituksen mukaan veteen voi nakata mausteeksi ihan mitä tahansa erikoisherkkua: tonnikalaa, öljyä, piimää, pari kuivaruokanappulaa, nokareen jauhelihaa. Meillä suositaan helppoakin helpompia "makujääpaloja", eli Maukas-valmispullia suoraan pakkasesta. Maistuisiko päivän drinkkimakuna perinteinen lohi, pikantti maha-lohi-kasvis vaiko aromikas possu-elin-kasvis? Tai kenties tuoreessa Express-lehdessäkin mainittava uutuus broileri-possu-naudanmaha? Viihdetaiteilija Hatikaisen lasissa on tällä kertaa virkistävä kana-lohi-kasviscocktail.


*Tällä terassilla on varsin mukiinmenevä palvelu.*

P.S. Show-kiertue jatkuu, pysykää kuulolla!

2 kommenttia:

  1. Mainio idea tuo mausteen lisääminen veteen! Meidän flättineiti kun ei mielestäni juo tarpeeksi helteellä, niin olen yrittänyt antaa jääpaloja ja vettä kaikennäköisissä muodoissa ettei nestetasapaino menisi ihan sekaisin. Täytyypi siis vielä kokeilla tuota! :)

    VastaaPoista