Hyvä fyysinen kunto hankitaan tehokkaan treenin, palauttavan liikunnan ja levon sopivalla yhdistelmällä. Myös ravinnolla on merkittävä rooli lihasten ja hermoston kehityksen ja palautumisen kannalta. Koetankin aina lastata sähköpaimenten ruokakuppeihin perustaksi hyvin sulavaa proteiinia, riittävästi rasvaa ja nestettä sekä täydennykseksi tiettyjä lisäravinteita. Useimmiten minusta on ihan hauskaa ja kiinnostavaa täsmätuunata annoksia sen seitsemällä pillerillä, pulverilla ja litkulla, mutta joskus illan väsyneinä hetkinä, kun jo kahden kipon toimittaminen oikeille syöjilleen tuntuu tarpeeksi haastavalta tehtävältä, saattaa mielessä vilahtaa toive sellaisesta ihmepurkista, josta saisi kaikkea sopivasti.
Ihmepurnukalle riittäisi taatusti kysyntää, mutta taitaisi olla mahdoton missio kehitellä all-in-one-täydennysrehua lemmikeille, joiden koot vaihtelevat yhdestä sataan kiloon ja erityistarpeet laidasta laitaan. Niinpä olen yleensä suhtautunut skeptisesti monivitamiinivalmisteisiin. Nyt sain kuitenkin tilaisuuden valita Mustilta ja Mirriltä testattavaksi Avital Nutrient -jauhetta, jonka sisältö vaikutti lupaavalta omien koirieni tarpeita ajatellen. Uteliaana otin heti laskimen esiin ja vertailin purkin ohjeannostuksen sisältämiä pitoisuuksia saantisuosituksiin.
Lunan ja Hatin elopainot ovat hiukan 15 kilon molemmin puolin, ja molemmat syövät päivässä 250 grammaa lihaa/kalaa tai Maukkaan Into-/Tarmo-raakatäysravintoa ja noin 50 grammaa kuivamuonaa. Tällaisen 50/50-henkisen ruokintasysteemin täydennykseksi Nutrient-jauhe sopii kuin kirsu päähän. Se sisältää monipuolisesti B-ryhmän vitamiineja, joiden lisäämisestä on hyötyä aktiivisten koirien lihasjumien ehkäisyssä ja stressistä palautumisessa. E-vitamiiniakin tulee sopiva määrä palautumisen tueksi.
Nutrient täyttää A-vitamiinin tarpeen, mikä on tärkeää etenkin pelkällä raakaruokinnalla, jos maksa ei maistu. Myös jodin lähteenä se toimii hyvin esimerkiksi niillä raakailijoilla, joita merilevä närästää. Rauta ja mangaani ovat olennaisia nekin. Kalsiumfosfaattia jauheessa on hitunen, mutta pääasiallisesti kalsium on saatava muualta. Meillä sitä tulee nappuloiden lisäksi raakatäysravinnoista tai Avital Calcium -purkista.
Entäpä sitten ne kaksi, joista yleisimmin on puhetta ja puutetta - D-vitamiini ja sinkki? Laskujeni mukaan pelkällä raakaruokinnalla olevan 15-kiloisen koiran D-vitamiinin vähimmäistarpeen (7,5 μg/vrk) pitäisi täyttyä, jos koira saa viikon aikana vähintään puoli kiloa lohta ja päivittäin Nutrient-jauhetta ohjeen mukaan (1,5 mittalusikallista). Aina parempi, jos ohessa annetaan kuivamuonaa tai muuta täysravintoa, josta kertyy vielä jokunen mikrogramma lisää. Sinkin osalta vähintään 250 grammaa punaista lihaa päivässä Nutrientilla höystettynä riittää minimitarpeen (15 mg/vrk) täyttämiseen, ja suurempi määrä on plussaa tässäkin. Ei siis mitenkään vaikeaa toteuttaa pelkällä raa'allakaan, saati 50/50-mallilla.
Nutrient-jauheessa on huonona puolena ainoastaan se, ettei sitä ainakaan vielä ole saatavilla suuremmassa pakkauksessa. Silti on taloudellista, että näinkin monen tärkeän ravintoaineen täydennys voidaan kattaa yhdestä purnukasta. Niinä päivinä, kun ruokalistalla on Intoa tai Tarmoa, riittää Nutrientin annostukseksi 1 mittalusikallinen. Jauhe on helppo sekoittaa ruokaan nesteen kanssa, eikä nirsokaan syöjä pääse erottelemaan vitamiinejaan kupin reunalle. Luna nimittäin on taituri noukkimaan kaikki pillerit tai niiden kappaleet lihamössön uumenista ja siirtämään ne syrjään täydellisen puhtaiksi nuoltuina.
Luottohierojamme totesi viimeviikkoisella käynnillään, että Hatin taannoiset lihasjumit olivat pehmenneet mukavasti, joten ainakin toinen meistä starttasi sunnuntain kisaradoille vetrein vartaloin. Pakkasaamun kangistama emäntä ei kylläkään onnistunut selviytymään ensimmäisen radan lähtöviivalle omalla vuorollamme, mutta ystävälliset kisajärjestäjät päästivät eksyneet medisäätäjät radalle vielä maksien rataantutustumisen jälkeen. No, putkeenhan se sitten meni, juuri silloin kun ei pitänyt.
A-radan häröilyn jälkeen ryhdistäydyin ja päätin, ettei korkeammille putkivoimille annettaisi enää valtaa. Melkoista taistelua se vaati, ja ohjaus oli kaikkea muuta kuin sulavaa, mutta niin me vain teimme sen! Ihana Hatti hallitsi impulssinsa, pysyi kuulolla ja selvitti tiensä puhtaasti maaliin. Olo oli varsin epäuskoinen, mutta tuloslista todisti, että Hatikaisen nollatili kolmosluokassa oli avattu ja räpiköintimme riitti toiseen sijaan!
Hyppyradalla paineltiin vapautuneen lennokkaasti muutama ylimääräinenkin este, mutta hylky ei himmentänyt vallitsevaa iloa ja ylpeyttä siitä, että jälleen yksi etappi on saavutettu. Seuraavaksi ryhdytäänkin tavoittelemaan niitä sujuvampia nollia!
 |
| (© M. L.) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti