lauantai 22. helmikuuta 2014

Palikkatesti

Kuluneeseen viikkoon on mahtunut niin monenlaista kissanristiäistä, kaninhautajaista, koiran ja kummilapsen syntymäpäivää ja olympiafiilistelyä, että Hatti Shown viidennen osan ensi-ilta on jäänyt vallan muiden uutisotsikoiden varjoon. Viime viikonloppuna kävimme pikkuotuksen kanssa juoksemassa kaksi agistarttia, joista etenkin ensimmäinen sujui jo varsin lupaavasti. Jossittelua on turha harrastaa, mutta minun olisi vain pitänyt malttaa tsempata pujottelussa viimeiselle kepille saakka, niin rata olisi ollut täysosuma. Nyt tulokseksi tuli vitosen virhe nipin napin ihanneajan puitteissa, mikä on kuitenkin Hatikaisen tähänastisen kisauran paras tulos!

B-radalla oma pääni kävi hieman hitaalla ja eksyin ohjaamaan A-esteelle väärässä kohdassa. Hatista olen todella ylpeä, sillä knääpiö oli taas edistynyt eikä juurikaan pöllöillyt omiaan (mitä nyt aivan lopussa alkoi haikailla putkihommiin).



Pomppulihasten rakennuspalikoita on taas haettu Mustin ja Mirrin pakastealtaasta, jonne on ilmestynyt tuttujen lihapötköjen rinnalle myös muun muotoisia tuotepakkauksia. Maukas-valikoima on laajentunut kätevillä jauhelihakuutioilla, makuvaihtoehtoina broileri, lohi, naudan sisäelin ja sika-nauta. Minähän innostuin näistä löydöistä, sillä tykkään sekoitella koirille kerralla parin päivän lihamössöt useasta eri laadusta. Onpa näppärää, kun voi nakata sekaisin muutaman kuution kustakin pussista! Annospalat tietysti myös sulavat huomattavan paljon nopeammin kuin isommat köntit, joten esimerkiksi reissusta palatessa ei tarvitse stressata iltalihojen sulattelusta.

Puolukoita mukaan flavonoidien ja kuidun lähteeksi.
*Onko tää joku palikkatesti?*

Erityisen tervetullut idea on tuo broileriversio, joka sisältää myös luuta. Jo muutaman kymmenen gramman luuannos päivässä riittää täyttämään keskikokoisen koiran kalsiumin tarpeen, joten meidänkin tapauksessa puolen kilon pötkö lihaluumursketta pitäisi jakaa moneksi päiväksi. Kelpieiden mahat menevät herkästi liian kovalle suurista luumääristä, mutta näillä kuutioilla annostelu on superhelppoa. Broilerin luu on helposti sulavaakin.

*Eikö näitä voisi vain syödä?*

*Ei koiranruokinta ole mitään korkeampaa matematiikkaa.*

6 kommenttia:

  1. Broiskun luulliset jauhelihat sisältävät keskimärin 5g/100g kalsiumia. Tästäkin imeytyy noin 40% jos muiden vitamiinien saanti on kohdallaan.

    Jos imeytyvys olisi sen 50%, silloinkin
    esimerkiksi 10 kg painavan koiran tulisi syödä noin 400g massaa/vrk jotta saisi tarvitsemansa kalsiumin.

    Toinen ongelma mikä tulee vastaan kun luusta lähdetään hakemaan koiralle kivennäisiä on Ca/P/Mg suhde joka on tärkeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Minä olen saanut aivan erilaisia tuloksia laskutoimituksiini. Koiran päivittäinen kalsiumin tarve on noin 130 mg/painokilo, eli 10-kiloisen koiran tarve 1 300 mg. Jos 100 g tuotetta sisältää noin 5 000 mg, niin vaikka imeytyvyys olisi vain 30 prosentin luokkaa, 10-kiloisen koiran tarvehan täyttyisi kirkkaasti 80 gramman annoksella (tai vieläkin pienemmällä, jos tarve lasketaan metabolista painokiloa kohden).

      Millä tavoin Ca/P/Mg-suhde on ongelma? Nykytiedon mukaan kalsium-fosforisuhteella ei ole juurikaan merkitystä. Tärkeintä on, että määrät ovat kohdillaan, käytettiinpä lähteinä mitä tahansa. Kalsiumin rinnalla kiinnittäisin päähuomion riittävään D-vitamiinin saantiin.

      Poista
    2. Näköjään minulla jäi kirjain puuttumaan arvosta siis 5Mg/100g. Koostumuksien tietoja esim. Fineli.fi sivustolla.

      Aikuisella koiralla en niinkään katso Ca/P suhdetta niin tarkkaan mutta Mg toimii niiden rinnalla aiheuttaen ongelmia jos suhde on väärä. Esimerkiksi Ca aineenvaihdunnassa vaikuttaa erittäin vahvasti magnesiumin oikea suhde
      kalsiumiin nähden.




      Poista
    3. Eikös Fineli ilmoita vain ihmisille tarkoitettujen elintarvikkeiden arvot? Mistä sieltä löytyy liha-luu-seoksen tai sitä vastaavan tuotteen tietoja? Maukkaan sivustossa analyysi kertoo luullisen broilerijauhelihan kalsiumpitoisuudeksi 5,46 %, eli 5460 mg sadassa grammassa. Osapuilleen samoissa lukemissa taitavat olla muidenkin merkkien vastaavat tuotteet.

      Toki kalsium ja magnesium tukevat toisiaan. Olisi kiinnostavaa kuulla tarkemmin, minkälaisia ongelmia tarkoitat käytännössä, ja miten niitä sitten voitaisiin ehkäistä? Mitä kalsiumin lähdettä itse suosit?

      Poista
    4. Sama eläinhän sinne koirallekkin on jauhettu. Suhteessa yleensä 30% luuta ja rustoa!! (rustosta ei koira saa kalsiumia) ja 70 5 lihaa. Noilla suhteilla en ymmärrä miten siihen saataisiin tuommoiset arvot kalsiumia.
      Mutta tämä onkin vain minun mielipide ja ihmettelyä.
      Itse en luota luullisten lihamössöjen takaavan koirilleni tarvittavat kivennäiset vaan lisään ne muuta kautta.

      Magnesiumin puute aiheuttaa esimekiksi kasvuhäiriöitä, kalsiumin imeytymishäiriötä joka johtaa osteoporoosiin... Ehkäisynä lasketaan ruokavalioon lisä joka on aina koirakohtainen.
      Mutta nyt mennään jo työni puolelle jos alan enemmän luennoimaan ja laskemaan.

      Halusin vain tuoda esille kannan että ei pidä sokeasti uskoa että koira saa kaiken tarvitsemansa pelkästään ruoasta, näitä me ravitsemusneuvojat päivittäin työssämme kohtaamme ja korjailemme.

      Poista
    5. Siten, että luun kalsiumpitoisuus on karkeasti keskimäärin 25 %. Kyseisestä tuotteesta 30 prosenttia on luuta/rustoa, rustossa ei tosiaan kalsiumia ole ja luukin on heiveröistä keskenkasvuista lintua, joten aivan tuohon 25 %:n kalsiumtasoon ei voida päästä (se vastaisi 7,5 grammaa), mutta taitaa tuo viitisen grammaa olla lähellä totuutta.

      Ihmisille tarkoitettujen lihatuotteiden arvoista Fineli ilmoittaa vain ihmisruoaksi käytettävän lihan osuuden ilman luita, joten eivät ne aivan vertailukelpoisia ole.

      Olen aivan samaa mieltä tuosta viimeisestä. En missään tapauksessa usko koiran saavan kaikkea tarvitsemaansa ruoasta, siksi annan omilleni myös erilaisia lisiä sekä perustarpeeseen että tarvittaessa lisääntyneeseen tarpeeseen (esim. rasituksen, stressin tai sairauden yhteydessä), kuten olen täällä blogissanikin kertoillut.

      Siksi pyöristän luuannoksetkin reilusti yläkanttiin, ja myös vaihtelen kalsiumin lähteitä. Meillä on ollut kokeilussa jos jonkinlaisia kalsiumlisiä, mutta imeytymisasteen huomioon ottaen niitä on annosteltava melkoisia määriä, mikä taas aiheuttaa Lunalle herkästi närästystä (etenkin kalsiumkarbonaattivalmisteet).

      Luun käyttäminen kalsiumlähteenä vaatii hiukan laskemista, mutta voi olla varsin toimiva ratkaisu. Se, miten huolehditaan muiden ravintoaineiden tasapainoisesta saannista, ei taas riipu kalsiumin lähteestä.

      Magnesiumista tuskin kovin helposti tulee lihansyöjälle puutosta, vaikkakin itse varmistan näille liikkuvaisille koirilleni purkista riittävän saannin. En ole varma, mitä "kasvuhäiriöillä" tarkoitat, sillä luuston rakennehan on perinnöllinen, eikä ruokinnalla voida vaikuttaa luun pituuskasvuunkaan. Luun tiheyden takia tietysti tarvitaan riittävästi kalsiumia, D-vitamiinia ja magnesiumia.

      Poista