Laatuaikaa

Hatilla oli hauska viikonloppu: kavereita ja agseerausta. Luna-parka joutui jäämään kotiin molempina päivinä, sillä se alkoi perjantaina uudelleen ontua. Jalka ei vielä kestänyt pientä kokeellista leikkipyrähdystä, vaikka oli ollut jo viikon oireeton. Me kun luulimme ottaneemme tooooosi varovasti! Ei siinä muu auttanut kuin askel takaisin, uusi kipulääkekuuri ja lenkkeily minimiin. Musti osaa kyllä nauttia olostaan myös sohvaperunana, etenkin kun naapurit ja "isovanhemmat" käyvät antamassa sille erikoishuomiota sillä aikaa kun pikkusisko on liesussa.

Lauantaina kokoonnuimme kelpie(/-collie)porukan kanssa lenkkeilemään ja kahvittelemaan. Meidän muiden iloksi joukossamme on antaumuksellisia valokuvausharrastajia, jotka jaksavat paukkupakkasellakin kökkiä hangessa kameroineen, loihtia taskustaan lihapullia ja puristella höttölumesta palloja heiteltäväksi, jotta saataisiin hienoja kuvia. Ja niitähän saatiin! Puitteetkin olivat mitä kauneimmat.

Oikealla Kelju, vasemmalla Eedla, taustalla Luka. (Kuva: Hanna P.)

Eedla, Luka ja Hatti tärkeinä. (Kuva: Ville L.)

(Kuva: Hanna P.)

Sunnuntaiaamuna ajelin Hatikaisen kanssa hallille Lotta Vuorelan agikoulutukseen. Paljon hinkattiin lyhyitä ratapätkiä ja viilattiin yksityiskohtia toimivammiksi, kuten tällaisissa erikoiskoulutuksissa kuuluukin. Toki olisi lystiä rallatella 29 esteen rata puhtaasti läpi ja lyödä kaikki ällikällä, mutta mitäpä siitä oppisi.

Hattifnatin itseluottamus ja röyhkeys (hyvässä mielessä) lisääntyvät koko ajan, mutta samalla se on liikuttavalla tavalla minun koira. Siinä missä Luna haluaa aina treenien hengähdystauoilla käydä tervehtimässä kaikki paikalla olevat ihmiset, Hatti tapittaa tiiviisti vieressäni: milloin käsket mua taas?! Viikonlopun runsas laatuaika pikkukelpin kanssa lujitti taas keskinäistä suhdettamme.

Alla on koulutuksen ratapiirros tutkailtavaksi kiinnostuneille. Oheisella videolla havainnollistamme Hatin kanssa, miten yrityksen ja erehdyksen kautta edistytään.

Tänään pakkanen on vain kiristynyt, eivätkä pitkät ulkoilut tule kysymykseen. Kelpiet eivät tosin vähästä hytise, mutta hengityselimistö ja lihakset ovat kovilla niin koirilla kuin emännilläkin. Sitäpaitsi ne lyhyetkin hihnalenkit käyvät ulkoiluttajan voimille, kun sairaslomalaisella on virtaa koko seutukunnan tarpeiksi ja kääpiö on muuten vain sekaisin. Ennen kuin on edes kotipihasta lähdetty, olen jo selvitellyt Hatin hihnan puiden ympäriltä, Lunan hihnan sen jalan ympäriltä ja molempien hihnat itseni ympäriltä sekä koettanut hyvällä ja pahalla saada kontaktia maassa piehtaroiviin maanisiin otuksiin. Yli kahdestakymmenestä miinusasteesta huolimatta hiki pukkaa pintaan.

Pakkaspäivän ohjelmistossa on ollut lukuisia makuupainiotteluita ja Maukas-rustoluiden rouskuttelua.

Lisäksi on haettu askartelumateriaalia omatoimisesti lankakorista. Ystävällisesti on ajateltu myös emäntäväen aktivointia.