Putkiaivon eväät

Runsas vuosi sitten pääsin Hatti-pentusen kanssa mukaan nuorten koirien aluevalmennusryhmään saamaan eväitä agilitykoiran kouluttamiseen alkeista kisavalmiiksi. Tattiainen kuului ryhmän kuopuksiin, joten ensimmäinen valmennuskertamme kului esteiden sivussa lelua vieritellen paimenlapsen saalisvietin herättelemiseksi.

(Kuva: Ville L.)

Vuoden valmennusprojekti on nyt paketissa, ja eilen käytiin hallikisoissa katsastamassa, mihin rahkeet riittävät. Omana tavoitteenani oli pysyä rauhallisena ja viedä suoritukset parhaani mukaan loppuun saakka, vaikka radan varrella tapahtuisi mitä. Ja tapahtuihan siellä monenlaista! Pikku tähtönen itse hurvitteli radalla koko rahan edestä, ja live-yleisökin taisi viihtyä Hatti-shown parissa. Voisi sanoa, että kisat menivät meidän osaltamme ihan putkeen. Monta kertaa.

Koska olen tosi innostunut videoiden editoinnista, päähäni pulpahteli jo etukäteen vaihtoehtoisia ideoita kisavideon taustamusiikiksi. Mahtaisikohan päivän teemaan sopia paremmin se biisi, jossa lauletaan "Life is much more simple when you're young", vaiko se, jonka sanoma on "Life is more fun when you're lost"? Valinta oli lopulta helppo, sillä hukassa ON hauskempaa.

Kelpieiden kanssa harrastaminen ei käy koskaan tylsäksi. Olin varautunut siihen, että kisasuoritusten todennäköisimmät kompastuskivet olisivat lähdössä paikallaan pysyminen ja kontaktipinnoille pysähtymiset, koska ne ovat tuntuneet viime aikoina treeneissä haastavimmilta jutuilta. Hieno kääpiökiitäjä kuitenkin istua tapitti molempien starttien alussa hievahtamatta odottamassa lähtölupaa ja otti sekä puomin että A-esteen kontaktit aivan mallikkaasti. Muutenkaan en voi harmitella, sillä tulen vain niin hyvälle tuulelle katsoessani tuota innosta kiljahtelevaa putkiaivoa.

Mitenkään koiriamme inhimillistämättä päätin, että Hatti Hylkyhamsteri ansaitsee oman palkintoseremonian, koska sitä varmasti harmittaa, että isosisko on päässyt jo monta kertaa poseeraamaan herkkupussien kanssa muoviämpärin takana.

Kotikutoinen palkintokoroke järjestyi helposti, ja sponsorin lahjoittamat ruokanäytteetkin odottivat parahiksi avaamista. Oletteko jo huomanneet, että Carni Love -kuivaruokasarjaan on tullut kaksi kiinnostavaa uutuusmakua? Olen ollut niistä ihan täpinöissäni. Pussitkin ovat niin hienot! Pohjanmeren kala ja kalkkuna -versio sisältää peräti 39 prosenttia proteiinia ja 20 prosenttia rasvaa. Lammas ja villisika on aivan tuntumassa prosenteilla 38/20. Ajattelin vaihtelun vuoksi siirtyä tuohon viimeksi mainittuun, samalla kun syötän entisen Lohi ja valkoinen kala -säkin loppuun. Talvikaudeksi tuhdimpi nappula voi olla ihan paikallaan.

Tarvitseehan nuori urheilija kunnon rakennusaineet.

Kuvauspalkkioksi tarjoillut maistiaiset vietiin kirjaimellisesti käsistä. Bonusten toivossa esitettiin ylimääräisiäkin ohjelmanumeroita.