Toipuminen on sujunut hienosti, vaikka hetkittäin pelkäsimme potilaan ratkeavan ompeleiden kohdalta kahtia kaiken asiattoman riekunnan seurauksena. Haava parani siististi, ja siinä 5.-7. toipilaspäivän tienoilla sitä näytti kutittavan armottomasti - tietäähän sen, miltä arpeutuva iho tuntuu. Kiemurtelevan ja ravistelevan otuksen oloa koetettiin helpottaa suihkuttelemalla vatsan aluetta lämpimällä vedellä ja rasvaamalla varovasti Bepanthenilla. Kömpelö kauluri ei estänyt ponnekkaita rapsutteluyrityksiä, joten tuunasimme joutilaasta T-paidasta trendikkään haaremihousumallisen haalarin, joka viriteltiin kiinni kaulapantaan. Joustava vyö otettiin vanhoista narttupöksyistä.
Eläinten pukeminen muotivaatteisiin on räikeää rääkkäystä. |
Olen jokseenkin iloinen siitä, että leikkauksen jälkeinen sairausloma on nyt lusittu. Tulen niin onnelliseksi, kun katselen koirien vapaata liitoa ja leikittelyä. Hatin lonkka- ja kyynärkuvista saatiin oikein myönteinen lausunto Kennelliitosta: lonkat B/A, kyynärät 0/0. Pääsemme siis toden teolla aloittelemaan kisauraa, kunhan tästä kuntoudutaan rauhassa. Agitreenien sijaan keskitytään vielä jonkin aikaa älyllisempiin harrasteisiin. (Tosin niinä hetkinä, kun tuo pikku älypää kieriskelee lattialla ja keskustelee lelun tai puruluun kanssa vivahteikkaasti öristen, en voi olla aprikoimatta, poistettiinko siltä kenties lisääntymiskaluston lisäksi muitakin osia.)
Samalla voimmekin syventyä tärkeään tuotetestaustyöhömme Mustin ja Mirrin lähettämien uutuusnamien parissa. Söpöjen Pooch & Mutt -minikeksien suurin plussa meille on vehnättömyys. Terveysvaikutteiset ainesosat (esim. "nivelten hyvinvointia" ylläpitävä ruusunmarja ja "koiran henkistä suorituskykyä" lisäävä neidonhiuspuu) ovat minusta sinänsä turhia, mutta niiden varjolla namit on voitu pakata erivärisiin purkkeihin erilaisin etiketein (Brain & Train, Active Mobility ja monta muuta), mikä on ihan hauska idea.
Vekkulin näköistä purkkia on kätevä säilyttää vaikka eteisessä ulko-oven vieressä, mistä pikkuruisia luukeksejä voi napata taskuun lenkille lähdettäessä. Kuiva koostumus ei sotke, mutta rapsahtaa kivan mureasti kahtia tarvittaessa. Kun musta kelpie vainusi herkkueväät taskun läpi, se tarjoutui auliisti kulkemaan metsäpolulla aivan tuntumassa ja esittämään parhaita temppujaan, kuten kannon päällä pyörähdyksiä.
Näiden vastustaminen vaatii jo melkoista mielen hallintaa.
Henkinen suorituskykyni on selvästi kasvussa. |
Hei pakko kysyä onko nuo rukan valjaat hyvät käytössä? :)
VastaaPoistaoon miettiny samaa, kun monet valitelleet että oli vikaostos kun valjaita saa olla koko ajan säätämässä kun eivät kuulemma pysy siinä mihin ne säätää vaan valutavat takaisin isoiksi :) ystävällisin terveisin, elisa ja ninja, uskolliset lukijat.
VastaaPoistaTuon Elisan mainitseman hankaluuden olen kyllä huomannut. Nailonmateriaali on niin liukasta ja pehmeää. Hyvä puoli siinä on se, että säätäminen on helppoa eivätkä remmit paina tai hierrä koiraa.
VastaaPoistaMallin ja istuvuuden osalta olen kyllä ollut oikein tyytyväinen näihin valjaisiin, ja kelpiet kulkevat niissä yllättävän nätisti :)
Valjaat tuntuvat jotenkin elävän kastuessaan, siis sadesäällä ovat huomattavan isot. :-D Mutta ei niitä nyt jatkuvasti tarvitse säätää, ihan hyvät ovat ainakin meillä.
VastaaPoistaTotta, kastumisen jälkeen on aina tarkistettava säädöt.
VastaaPoista