tiistai 2. heinäkuuta 2013

Lihapötköjä pihalötköille

Olen hiukan hurahtanut koirien ruokintaan. Juutun helposti tuntikausiksi lukemaan netistä ruokinta-aiheisia keskusteluita ja artikkeleita, vertailemaan valmismuonien ravintosisältöjä tai laatimaan lihaostoslistaa. Puoliso joutuu alvariinsa kuuntelemaan (oudon huvittuneena!) selostuksiani siitä, mitä aineksia aion sekoittaa tämänkertaiseen superlihamössöön tai mitkä vitamiinit olen nyt todennut erityisen tarpeellisiksi tai minkälaisia reissueväitä suunnittelen seuraavalle viikonloppumatkalle. Kenties voidaan puhua jonkinlaisesta käytöshäiriöstä, kun vanha hyttystensuojelija-ituhippi ryhtyy äkisti heilumaan kirveen kanssa pihalla paloittelemassa selkärankoja ja saalistamaan silmät kiiluen raakoja ruhonosia eläinkaupan pakastealtaasta.

*Saadaanko jo?*

Jos jotakin olen nuoruusvuosieni aatteellisesta palosta oppinut, niin sen, että järkiperustein ei voi absoluuttista ideaalitilaa saavuttaa - parasta siis nojautua rehellisesti tunteisiin ja mielikuviin. Koiria ottaessani ajauduin sen raa'an tosiasian eteen, että soija ja vihannekset eivät olisi niiden juttu. Kavereiden pitäisi saada syödä biologisten ja yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti, vaikka se merkitsisi tiettyjen eettisten ja ekologisten periaatteideni uudelleenjärjestelyä. Päänsisäisten neuvotteluiden tuloksena on tähän mennessä päädytty seuraaviin peruslinjauksiin:

- en noudata mitään tiettyä ruokintasuuntausta, vaan poimin aktiivisesti tietoa ja kokemuksia eri tahoilta vertaillen, kyseenalaistaen, soveltaen
- pääpaino kotimaisissa raakalihoissa: lohi, naudan/sian jauheliha, sydämet ja maksa, mahdollisuuksien mukaan hevonen ja hirvi
- ohessa kuivamuonana viljaton, mieluiten kalapohjainen versio (nykyään käytössä Carnilove Salmon & White Fish)
- broilerituotteita vain satunnaisesti, koska broilerintuotannossa on kaikki pyrstöllään (jos marketissa myydään vanhenevia koipireisiä punaisin hintalapuin, sellaiset kelpuutetaan joskus päivän ateriaksi)
- kuidun lähteenä tarvittaessa ripaus pellava- tai porkkanarouhetta
- luomukananmunia ja pienessä määrin luomumaitotuotteita (jokailtainen piimätilkka näyttää ehkäisevän Lunan närästysvaivoja)
- lisinä päivittäin: kalaöljyä ja/tai kylmäpuristettua pellavansiemen- tai rypsiöljyä, kalkkiseosta (tai murskattuja kananmunankuoria)
- kuuriluontoisesti / tarpeen mukaan: merileväjauhetta, D- ja B-vitamiineja, glukosamiinia, magnesiumia, maitohappobakteereita
- pari kertaa viikossa ajanvietteeksi/hammashuolloksi naudan rustoluita tai sian selkärangan pätkiä.

Kuivaruokanappulat ovat siitä käteviä, että niillä on helppo toteuttaa virikkeellisiä ruokailuhetkiä. Yksinkertaisimmillaan nappulat voi heitellä pihamaalle tai metsään etsittäviksi. Jos aikaa ja askarteluhenkeä riittää, niitä voi piilotella sanomalehtikääröjen, munakennojen ja pahvirasioiden sisään. Myös erilaiset aktivointilelut ovat meillä ahkerassa käytössä. Perinteiset kongit täytän lihamössöllä ja jäädytän pakastimessa, kuivanappuloita tarjoillaan kuutiosta, pullosta tai pallosta. Uusin tuttavuus on Contempo Finn, jonka parissa Luna jaksaa näperrellä:


Hatin keskittymiskyvylle tämä kapistus taitaa vähän liian haastava - jos pulma ei ratkea paiskomalla ja kuopimalla, juniori jättää sen sikseen. Pienikokoiset nappulat tekevät homman helpommaksi, sillä lelun täyttöaukot ovat aika niukat. Veikeä uutuus sopisi myös sisustuselementiksi!


P.S. Muille ruokintaintoilijoille tiedoksi: tämä ei jää tähän. Myöhemmissä postauksissa on luvassa yksityiskohtaisempaa löpinää esim. kuivamuonan valinnasta, omatekoisten lihamössöjen koostumuksista, lisäravinteiden merkityksestä... Mikä sinua kiinnostaa? Ideoita ja toiveita saa jättää kommenttilaatikkoon!

6 kommenttia:

  1. Kaikki ruokinnassa kiinnostaa! Erityisesti lihamössöt, tärkeimmät lisäravinteet ja juurikin tuo kuivamuonan valinta - meilläkin kuitenkin syödään puolet ruuasta sitä. Olisi kiva kuulla myös esimerkkipäivä koiriesi ruokinnassa. :)

    VastaaPoista
  2. Moi! Mahtava lukea tämmösiä päivityksiä kun itse olen pähkäillyt kuivamuonan siirtämistä osittain raaka-ruokaan. Asia joka kuitenkin mietityttää, on raakaruokinnan taloudellinen laita, kuinka paljon joutuu panostamaan rahallisesti raakaan lihaan ja lisiin? Kiitos loistavasta blogista! jatka ihmeessä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla palautetta :) Raakaruokatarpeita voi saada hyvinkin halvalla, kun katsoo mistä ostaa. Kiertävät rehuautot, teurastamot, metsästysseurat tai metsästävät tuttavat ovat varmasti edullisimpia vaihtoehtoja. Kannattaa hyödyntää myös mahdollisuuksien mukaan tehtaanmyymälöitä, kanta-asiakasalennuksia ja harrastusseurojen jäsenalennuksia. Lisäravinteista halvimmat löytyvät usein ihmisille tai hevosille tarkoitetuista purnukoista.

      Poista
  3. Miten ihmeessä sait tuon Contempo Finn -aktivointilelun pysymään pystyssä? Oli pakko koettaa myös omalla, mutta se pitäisi varmaan liimata sohvapöytään :) Noh, koiran leluna on kyllä ihan mainio, ainakin isompia haasteita kaipaaville.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, täytyy myöntää, että salaisuutena on sinitarra ;)

      Poista